Tehtäviä rahapolitiikasta

Tämän osion tehtävissä voit testata osaamistasi rahapolitiikasta ja hintavakaudesta. Voit myös kokeilla, tulisiko sinusta hyvä keskuspankin pääjohtaja. Jos tuntuu siltä, ettet vielä tiedä tarpeeksi rahapolitiikasta, tutustu rahapolitiikasta kertoviin teksteihin.

Varoitus: Näiden tehtävien tekeminen altistaa sinut rahapolitiikan perusteiden oppimiselle!

Tee tehtävät sivun oikeasta laidasta.

neuvoston_kokous.jpg

Tehtävä 1/4:

EKP:n neuvosto päättää koroista


Suomi on osa euroaluetta. Euroalueen yhteisestä rahapolitiikasta huolehtii keskuspankkien muodostama eurojärjestelmä. Siihen kuuluvat euroalueen kansalliset keskuspankit ja Euroopan keskuspankki.

Rahapolitiikan keskeisiä välineitä ovat ohjauskorot, joista euroalueella päättää EKP:n neuvosto. EKP:n neuvosto arvioi päätöstään varten, millaisia riskejä euroalueen hintavakauteen kohdistuu. EKP:n neuvosto voi päättää nostaa tai laskea ohjauskorkoja taikka pitää ne ennallaan.

neuvoston_kokous.jpg

Kysymys 1/12:

On syyskuun ensimmäinen torstai. Euroopan keskuspankin pääjohtaja Mario Draghi avaa Euroopan keskuspankin ulko-oven Frankfurtissa ja tervehtii ovimiestä. Tämä on yksi niistä päivistä, jolloin on vuorossa taas tärkeä kokous. Draghin lisäksi tähän kokoukseen saapuvat myös muut EKP:n johtokunnan jäsenet sekä pääjohtajat kaikkien niiden maiden keskuspankeista, jotka ovat ottaneet euron käyttöön. Mistähän kokouksesta on kyse?

  • G20-maiden kokouksesta.
  • EKP:n neuvoston kokouksesta.
  • Maailmanpankin vuosikokouksesta.
  • Ecofin-neuvoston kokouksesta.

 

Kysymys 2/12:

Sama joukko keskuspankkiireja kokoontuu näihin kokouksiin Frankfurtiin kahdesti joka kuukausi. Mistä he muun muassa päättävät kokouksissaan?

  • Euroalueen koroista.
  • Euroalueen yhteisestä budjetista.
  • Euroopan unionin laajentumisesta.

EKP:n neuvostolla ei ole päätösvaltaa esim. EU:n laajenemiseen liittyvissä kysymyksissä tai euroalueen budjettiin liittyvissä asioissa.

Kysymys 3/12:

Koko seurue on nyt istuutunut paikoilleen pyöreän pöydän ympärille, ja kokous voi alkaa. EKP:n pääjohtaja on kokouksen puheenjohtaja. Ketkä seuraavista ovat myös paikalla?

  • Suomen Pankin pääjohtaja.
  • Ison-Britannian keskuspankin pääjohtaja.
  • Saksan keskuspankin pääjohtaja.
  • Japanin keskuspankin pääjohtaja.

Vain euroalueen keskuspankkien pääjohtajat ovat päättämässä euroaluetta koskevista asioista EKP:n neuvostossa.

Kysymys 4/12:

Tämänkertainen kokous on ns. korkokokous. Niinpä kokouksessa keskustellaan siitä, mitä EKP:n rahapoliittiselle ohjauskorolle tulisi tehdä. Osa kannattaa sen pitämistä ennallaan, osa haluaisi laskea sitä. Jos yksimielisyyteen ei päästä ja asiasta joudutaan äänestämään, kenellä neuvoston jäsenistä on eniten äänivaltaa kokouksessa?

  • EKP:n pääjohtajalla on kaksi ääntä, ja kaikilla muilla neuvoston jäsenillä on yksi ääni.
  • Suurimpien euromaiden, kuten Saksan ja Espanjan, keskuspankkien pääjohtajilla on enemmän ääniä ja siten enemmän vaikutusvaltaa päätöksiin kuin pienempien maiden, kuten Suomen, Viron ja Maltan, keskuspankkien pääjohtajilla.
  • Jokaisella EKP:n neuvoston jäsenellä on yksi ääni eli yhtä suuri mahdollisuus vaikuttaa päätöksiin.

Kysymys 5/12:

Minkälaiseen korkopäätökseen kokouksessa voidaan päätyä?

  • Ohjauskorkoa voidaan nostaa.
  • Ohjauskorkoa voidaan laskea.
  • Ohjauskorko voidaan päätyä pitämään muuttumattomana.

Kysymys 6/12:

Muistatko, mitä rahapolitiikka muuten tarkoittikaan?

  • Rahapolitiikalla tarkoitetaan hallitusten tekemiä päätöksiä esimerkiksi verotuksen tasosta.
  • Rahapolitiikassa päätetään tulonsiirroista eli esimerkiksi eläkkeistä ja lapsilisistä.
  • Keskuspankit päättävät rahapolitiikasta. Rahapolitiikan keskeisiä välineitä ovat ohjauskorot.

Kysymys 7/12:

Tarkoittaako finanssipolitiikka samaa asiaa kuin rahapolitiikka?

  • Kyllä. Rahapolitiikka on finanssipolitiikan synonyymi.
  • Ei. Finanssipolitiikasta vastaavat hallitukset, kun rahapolitiikasta taas huolehtivat keskuspankit.

Kysymys 8/12:

Kun EKP:n neuvosto päättää rahapolitiikasta, minkälaisen analyysin se tekee päätöksen taustaksi?

  • Kovin tarkkaa analyysiä ei ole tarpeen tehdä.
  • Päätöksen taustaksi on analysoitu hintavakauteen kohdistuvia riskejä erittäin tarkasti.
  • Päätöstä varten EKP:n pääjohtaja on istunut kokouksissa Brysselissä eri Euroopan maiden presidenttien ja pääministereiden kanssa ja kysynyt, minkälaisen rahapolitiikan he näkisivät parhaaksi euroalueen talouden kannalta.

EKP:n neuvoston jäsenet eivät saa pyytää tai ottaa vastaan ohjeita miltään muilta tahoilta kuten poliittisilta päättäjiltä.

Kysymys 9/12:

Millä perusteella EKP:n neuvosto tekee rahapoliittisia päätöksiä kokouksessaan?

  • Kukin EKP:n neuvoston jäsen ajaa oman maansa etua.
  • EKP:n neuvosto tarkastelee euroalueen tilannetta kokonaisuutena.
  • Ensisijaisesti kukin EKP:n neuvoston jäsen tarkastelee tilannetta oman maansa näkökulmasta, mutta jos koko euroalueen etu ei ole vahvasti sen kanssa ristiriidassa, voivat jäsenet ajaa myös euroalueen etua.

Kysymys 10/12:

draghi_6_tehtaviin.jpg

Myös tänä torstaina, kuten aina EKP:n neuvoston ns. korkokokouksen jälkeen, pääjohtaja Draghi pitää lehdistötilaisuuden toimittajille Euroopan keskuspankissa. EKP:n pääjohtaja kertoo tiedotustilaisuudessa, että EKP:n ohjauskorkoa on laskettu 0,5 prosenttiyksikköä. Osaatko kertoa, minkälaisia vaikutuksia tällä laskulla saattaa olla suomalaisten elämään?

  • Asuntolainojen korot voivat laskea, jolloin asuntovelkaisilla jää muuhun elämiseen enemmän rahaa.
  • Keskuspankin korkojen laskulla ei ole mitään tekemistä suomalaisten arjen kanssa.
  • Suomalaisten pitää maksaa enemmän veroja.

Kysymys 11/12:

Mistä lauseesta voit olla aivan varma, että et kuule sitä pääjohtaja Draghin suusta lehdistötilaisuudessa?

  • Laskimme ohjauskorkoja, koska Ranskan presidentti kehotti meitä tekemään niin.
  • Ohjauskorot pidettiin ennallaan, sillä euroalueen inflaatio-odotukset pysyvät tavoitteen mukaisina.
  • Päätimme nostaa ohjauskorkoa, sillä inflaatiovauhti näyttää kiihtyvän.

EKP:n rahapolitiikan ensisijainen tavoite on hintavakauden ylläpitäminen. EKP:n neuvoston jäsenet eivät saa pyytää tai ottaa vastaan ohjeita miltään muilta tahoilta kuten poliittisilta päättäjiltä.

Kysymys 12/12:

Perjantaiaamun lehdissä ympäri Eurooppaa kirjoitetaan EKP:n neuvoston edellispäivänä tekemistä päätöksistä. Millä sanoilla lehdet kuvaavat ohjauskoron 0,5 prosenttiyksikön laskua?

  • Keskuspankki kiristi rahapolitiikkaa.
  • Rahapolitiikka keveni eilisessä keskuspankin kokouksessa.
  • Keskuspankki nosti jälleen korkoja.

Rahapolitiikan kiristämisellä viitataan ohjauskoron nostoon.

Vastauksistasi oli oikein

HUOM! Voit tarkistaa kunkin kysymyksen kohdalta oliko vastauksesi oikea vai väärä

  • Oikea
  • Väärä
Tarkista oikeat vastaukset

Tehtävä 2/4:

Hinnat kuriin

 EKP:n rahapolitiikan päätavoite on hintavakauden ylläpitäminen euroalueella ja siten euron ostovoiman suojeleminen. Hintavakaus tarkoittaa sitä, että inflaatiota tai deflaatiota ei juuri ole, eli hinnat eivät keskimäärin nouse eivätkä laske merkittävästi, vaan pysyvät vakaina. Hintavakaus on määritelty kuluttajahintojen alle 2 prosentin vuotuiseksi nousuksi, ja siihen pyritään keskipitkällä aikavälillä.

Inflaatiosta on monia haittoja. Se vääristää taloudellisia päätöksiä ja hidastaa siksi talouden kasvuvauhtia. Tämän lisäksi se on epäoikeudenmukainen, koska se syö rahamääräisten säästöjen arvoa ja vahingoittaa sen vuoksi varsinkin piensäästäjien asemaa. Deflaatio on inflaatiotakin vaarallisempi. Siinä hinnat ja palkat laskevat yleisesti ja rahan arvo nousee. Deflaation oloissa velat pitää maksaa takaisin arvokkaammalla rahalla kuin ne on otettu, ja siksi deflaatiot ovat monesti johtaneet velkakriiseihin ja konkurssien määrän kasvuun.

Kysymys 1/10:

Minna työskentelee Suomen Pankin ekonomistina ja seuraa työssään euroalueen taloutta ja erityisesti euroalueen hintakehitystä. Miten hintojen kehittymistä seurataan?

  • Kuluttajahintaindeksillä, jonka arvo määritellään kerran kuukaudessa ns. ostoskoriin valittujen tuotteiden hintojen perusteella.
  • Kerran kuukaudessa järjestetään katugallup, jossa ihmisiltä kysytään, miten he kokevan hintojen muuttuneen viimeisen vuoden aikana.
  • Kahvikupin hinnan muutokset kertovat kaiken oleellisen yleisen hintatason muuttumisesta.

Kysymys 2/10:

Minnan tehtävänä on raportoida Suomen Pankin pääjohtajalle, miltä tulevien vuosien inflaatiokehitys näyttää. Tuoreimmat luvut euroalueelta kertovat inflaation olevan 1,9 %. Kaikki viittaa siihen, että inflaatio on myös keskimäärin pysymässä juuri alle 2 prosentin seuraavien vuosien aikana. Mikä on Minnan viesti pääjohtajalle?

  • ”Nyt näyttää pahasti siltä, että inflaatio karkaa käsistä.”
  • ”Tämänhetkisten tietojen valossa inflaatiotavoitteessa pysytään.”
  • ”Deflaatio näyttää kolkuttelevan ihan nurkan takana.”

1,9 prosentin inflaatio on EKP:n hintavakaustavoitteen mukainen. Deflaatio viittaa siihen, että hinnat laskevat. Se ei näytä kysymyksen mukaan todennäköiseltä.

Kysymys 3/10:

Minna pitää myös suosittua blogia ”Inflaatiopeikolle kuonoon”, jossa hän kertoo, mitä mielenkiintoista taloudessa on menossa. Tänään aamulla Minna päivitti blogiin tuoreet inflaatioluvut. Juuri ajokortin saanut Konsta ehti jo kommentoida Minnalle, että hänen on vähän vaikea uskoa inflaation olevan maltillista, kun bensa kallistuu koko ajan. Mitä Minna vastaa?

  • Yksittäisten tuotteiden hinnanmuutokset ja yleisen hintatason muutokset pitää erottaa toisistaan. Yksittäiset muutokset eivät vielä kerro mitään yleisen hintatason muutoksista.
  • Kun kirjoitin, että inflaatio on 1,9 %, tarkoittaa se myös sitä, että bensan hinta on noussut 1,9 % viimevuotisesta.
  • Bensan hinnalla ei ole mitään tekemistä inflaation kanssa. Inflaatiolla kuvataan ainoastaan muutoksia ruoan hinnassa.

Kysymys 4/10:

Päivän aikana Minnan blogissa herää keskustelua myös deflaatiosta. Minna on kirjoittanut, että deflaatio voi olla vielä inflaatiotakin vaarallisempaa. Maarit ei ymmärrä, mitä deflaatio tarkoittaa. Mitä Minna vastaa?

  • Deflaatio tarkoittaa hintojen nousua.
  • Deflaatio tarkoittaa hintojen nousun hidastumista.
  • Deflaatio tarkoittaa hintojen laskua.

Kysymys 5/10:

Minna haluaa vielä tehdä selvän eron inflaation ja deflaation välille ja päivittää sivuille deflaatiota kuvaavan käyrän. Mikä se näistä on?

Kysymys 6/10:

Minna on tyytyväinen, että niin moni blogin seuraajista tuntuu olevan kiinnostunut inflaatiosta, onhan EKP:n rahapolitiikan päätavoite juuri hintavakauden ylläpitäminen euroalueella. Minna kysyy vielä, tietävätkö kaikki, mikä seuraavista inflaatioluvuista on lähimpänä EKP:n hintavakaustavoitetta?

  • 1,9 %
  • 0 %
  • –2,0 %

EKP:n neuvosto pyrkii säilyttämään inflaatiovauhdin alle 2 prosentissa mutta kuitenkin lähellä kahta prosenttia keskipitkällä aikavälillä, joka on noin 2–5 vuotta. Jos tavoitteena olisi 0 prosenttia, olisi uhka deflaatioon olemassa.

Kysymys 7/10:

Tiedätkö itse, mihin tällä inflaatiotavoitteella muun muassa pyritään?

  • Deflaatiosta syntyvien haittojen estämiseen.
  • Hintojen pysymiseen aina samalla tasolla.
  • Kaikkien hintojen halpenemiseen kuukausi kuukaudelta.

Kysymys 8/10:

Osaatko kertoa, mikä asia menee hintavakaustavoitteen edelle, kun EKP:n neuvosto tekee korkopäätöstä?

  • Työttömyyden kasvun uhka.
  • Uhka, että talouskasvu on supistumassa voimakkaasti.
  • Jos työttömyys uhkaa lisääntyä, vaikka talous on kasvamassa.
  • Ei mikään mainituista.

Kysymys 9/10:

Minna kysyy lukijoilta viikon kysymyksenä blogissa, mitä hinnoille tapahtuu, kun inflaatio hidastuu 3 prosentista 1 prosenttiin. Mikä on viikon kysymyksen vastaus?

  • Hintojen nousu hidastuu.
  • Hinnat laskevat.
  • Hintojen nousuvauhti nopeutuu.

Kysymys 10/10:

Kaikkien oikein vastanneiden kesken arvotaan MP3-soitin. Päivittäessään palkinnon tietoja blogiin Minnalle sattuu lyöntivirhe, ja hän kirjoittaa vahingossa satasen soittimen arvoksi 10 000 euroa. Oho, nyt taisi iskeä hyperinflaatio, Konsta kuittaa blogiin heti. Miten hyperinflaatio usein määritellään?

  • Kuukausittainen inflaatio on yli 50 %.
  • Hinnat laskevat yli 20 % kuukaudessa.
  • Hinnat nousevat noin 2 % vuodessa.
  • Vuosittainen inflaatio on 10 %.

Vastauksistasi oli oikein

HUOM! Voit tarkistaa kunkin kysymyksen kohdalta oliko vastauksesi oikea vai väärä

  • Oikea
  • Väärä
Tarkista oikeat vastaukset

Tehtävä 3/4:

Testaa, olisitko sinä hyvä keskuspankin pääjohtaja!

Testaa vielä, miten itse pärjäisit keskuspankin pääjohtajana! Pohdi korkopäätöstä Euroopan keskuspankin näkökulmasta. Sinun tulee tehdä oikea korkopäätös, kun tiedossasi ovat muutokset inflaatiossa ja odotukset tulevien vuosien inflaatiossa, rahan määrässä, talouskasvussa sekä työttömyydessä. Tehtäväsi on valita lasketaanko vai nostetaanko ohjauskorkoa vai pidetäänkö se ennallaan. Onnea päätöksentekoon!

Koron laskemisella lisätään kulutusta ja lainanottomahdollisuuksia ja nopeutetaan sitä kautta inflaatiota. Koron nostaminen puolestaan hillitsee kulutusta ja lainanottomahdollisuuksia hidastaen inflaatiota.

Pidä päätöstä tehdessäsi mielessä, että EKP:n rahapolitiikan päätavoite on hintavakauden ylläpitäminen euroalueella ja siten euron ostovoiman suojeleminen. Hintavakaus on määritelty kuluttajahintojen alle 2 prosentin vuotuiseksi nousuksi, ja siihen pyritään keskipitkällä aikavälillä.

Kysymys 1/6:

Inflaatio on hidastunut 2 prosentista 1 prosenttiin, ja inflaatio-odotukset sekä rahan määrän kasvuvauhti viittaavat tätäkin hitaampaan inflaatiovauhtiin tulevina vuosina. Talouskasvu on kuitenkin nopeutunut ja työttömyys vähentynyt 5 prosentista 4 prosenttiin. Mitä tekisit, jos saisit EKP:n neuvoston sijasta päättää, mitä tehdä keskuspankin ohjauskorolle?

  • Laskisin ohjauskorkoa.
  • Pitäisin ohjauskoron ennallaan.
  • Nostaisin ohjauskorkoa.

Kysymys 2/6:

Inflaatio on kiihtynyt 2 prosentista 7 prosenttiin, inflaatio-odotukset ovat kasvussa ja rahan määrän kasvuvauhti on edelleen nopeutumassa. Talouskasvu on myös voimistunut ja työttömyys vähentynyt 5 prosentista 4 prosenttiin. Mitä tekisit?

  • Laskisin ohjauskorkoa.
  • Pitäisin ohjauskoron ennallaan.
  • Nostaisin ohjauskorkoa.

Kysymys 3/6:

Inflaatio on kiihtynyt 2 prosentista 3 prosenttiin, ja inflaatio-odotukset sekä rahan määrä taloudessa ovat voimakkaassa kasvussa. Talouskasvu on kuitenkin hidastunut ja työttömyys lisääntynyt 5 prosentista 5½ prosenttiin. Mitä tekisit?

  • Laskisin ohjauskorkoa.
  • Pitäisin ohjauskoron ennallaan.
  • Nostaisin ohjauskorkoa.

Kysymys 4/6:

Inflaatio on pysytellyt lähellä kahta prosenttia useamman kuukauden peräjälkeen, ja tulevien vuosien inflaatio-odotukset ovat samalla tasolla. Talouskasvu on hidastunut ja työttömyys lisääntynyt 5 prosentista 6 prosenttiin. Rahan määrä kasvuvauhti on ollut EKP:n neuvoston sille asettaman viitearvon mukaista jo pidemmän aikaa. Mitä tekisit?

  • Laskisin ohjauskorkoa.
  • Pitäisin ohjauskoron ennallaan.
  • Nostaisin ohjauskorkoa.

Kysymys 5/6:

Inflaatio on kiihtynyt 2 prosentista 4 prosenttiin, ja inflaatio-odotukset ovat edelleen kasvussa. Samalla rahan määrän kasvuvauhti on nopeutunut. Talouskasvu on kuitenkin hidastunut ja työttömyys lisääntynyt 5 prosentista 6 prosenttiin. Saat erään suuren euromaan valtionpäämieheltä puhelun, jossa hän kehottaa laskemaan ohjauskorkoa, sillä se on hänen mukaansa ainoa tapa saada talous jälleen kasvuun koko Euroopassa. Mitä tekisit?

  • Laskisin ohjauskorkoa.
  • Pitäisin ohjauskoron ennallaan.
  • Nostaisin ohjauskorkoa.

Kysymys 6/6:

Inflaatio on odotetusti hidastunut väliaikaiseksi jääneen öljyn hinnanlaskun vuoksi, mutta tulevia vuosia koskevat inflaatio-odotukset ovat pysyneet noin 2 prosentissa. Rahan määrä taloudessa on kasvanut viitearvon mukaisesti jo pidemmän aikaa. Samalla talouskasvu on hidastunut työttömyyden pysyessä ennallaan 5 prosentissa. Mitä tekisit?

  • Laskisin ohjauskorkoa.
  • Pitäisin ohjauskoron ennallaan.
  • Nostaisin ohjauskorkoa.

Vastauksistasi oli oikein

HUOM! Voit tarkistaa kunkin kysymyksen kohdalta oliko vastauksesi oikea vai väärä

  • Oikea
  • Väärä
Tarkista oikeat vastaukset

Tehtävä 4/4:

Mikä on korko?

Rahan lainaaminen ei ole ilmaista. Sen lisäksi, että lainattu rahasumma täytyy maksaa takaisin, maksetaan lainasta yleensä myös korkoa. Korko onkin lainattavan rahan hinta.

Keskuspankeilla on rooli korkotason ohjaajana. Esimerkiksi euroalueella Euroopan keskuspankin neuvosto, johon myös Suomen Pankin pääjohtaja kuuluu, päättää eurojärjestelmän ohjauskoroista, jotka nimensä mukaisesti ohjaavat markkinakorkojen, kuten euriborkorkojen, tasoa.

Kuvasta näet, miten EKP:n ohjauskorko ja muutamat markkinakorot ovat kehittyneet vuosina 2007–2012.

ohjauskorko_fi.png

Kysymys 1/9:

EKP:n ohjauskorot laskivat syksyllä 2008. Mitä euriborkoroille tapahtui?

  • Euriborkorot laskivat.
  • Euriborkorot eivät juuri reagoineet muutokseen.
  • Euriborkorot nousivat jyrkästi EKP:n ohjauskoron laskun jälkeen.

Kysymys 2/9:

Mikä seuraavista väitteistä ei kuvion mukaan pidä paikkansa?

  • EKP:n ohjauskorko oli 1,0 % syksyllä 2009.
  • Kolmen kuukauden euriborkorko oli keväällä 2010 matalampi kuin EKP:n ohjauskorko.
  • 12 kuukauden euriborkorko oli koko vuoden 2006 matalampi kuin kolmen kuukauden euriborkorko.

Kysymys 3/9:

Millä tasolla EKP:n ohjauskorko oli kuvan mukaan kesällä 2010?

  • 1,0 %.
  • 4,5 %.
  • 0,72 %.

Kysymys 4/9:

Mitä EKP:n ohjauskorko tarkoittaa?

  • Se on korko, jolla EKP lainaa rahaa ensiasunnon ostajille.
  • Se on sen koron minimitaso, jolla keskuspankki lainaa rahaa pankeille.
  • Se on korko, jolla EKP lainaa rahaa Euroopan ulkopuolisille keskuspankeille, kuten Yhdysvaltain keskuspankille.

EKP tai muut euroalueen kansalliset keskuspankit eivät lainaa rahaa yksityishenkilöille.

Kysymys 5/9:

Kuka päättää, millä tasolla eurojärjestelmän ohjauskorot ovat?

  • Markkinat.
  • Suurten eurooppalaisten valtioiden päämiehet.
  • Euroopan keskuspankin neuvosto.

Kysymys 6/9:

Mitä vaikutuksia korkojen nousulla on?

  • Se tekee rahan lainaamisesta edullisempaa.
  • Se tekee rahan lainaamisesta kalliimpaa.
  • Se kannustaa ihmisiä kuluttamaan aikaisempaa enemmän.

Kysymys 7/9:

Mikä seuraavista on EKP:n ohjauskorko?

  • Euribor.
  • Peruskorko.
  • Primekorko.
  • Perusrahoitusoperaatioiden korko.

Euribor on markkinakorko. Primekorko on pankkien oma viitekorko. Valtiovarainministeriö vahvistaa peruskoron Suomessa.

Kysymys 8/9:

Miten koroille käy, jos inflaatio kiihtyy euroalueella?

  • Korot todennäköisimmin pysyvät ennallaan.
  • Korot yleensä nousevat.
  • Korot yleensä laskevat.
  • Inflaatiolla ei ole tekemistä korkojen muutosten kanssa.

EKP:n neuvoston tavoitteena on pitää hintataso vakaana. Siksi inflaation kiihtymiseen reagoidaan ohjauskoron avulla. Koron nostaminen hillitsee kulutusta ja lainanottomahdollisuuksia ja hidastaa näin inflaatiota. Siksi se saattaa olla oikea ratkaisu, mikäli hintavakaustavoite on vaarassa. Koron laskemisella lisätään kulutusta ja lainanottomahdollisuuksia ja nopeutetaan sitä kautta inflaatiota.

Kysymys 9/9:

Kuinka usein EKP:n neuvosto yleensä päättää, mitä ohjauskoroille tehdään?

  • Kerran vuodessa.
  • Päivittäin.
  • Viikoittain.
  • Kuukausittain.

Vastauksistasi oli oikein

HUOM! Voit tarkistaa kunkin kysymyksen kohdalta oliko vastauksesi oikea vai väärä

  • Oikea
  • Väärä
Tarkista oikeat vastaukset