Miten rahapolitiikkaa tehdään?

Kun rahapolitiikasta on sovittu, se on pantava täytäntöön. Mutta miten se tehdään? Tavallisesti keskuspankki toteuttaa rahapolitiikan strategiaansa tarjoamalla pankeille rahaa turvallisia arvopapereita vastaan ja asettamalla rahalle hinnan eli lyhyen aikavälin korot. Näitä korkoja kutsutaan usein rahapolitiikan ohjauskoroiksi.

Jos keskuspankki nostaa ohjauskorkoja, talouskehitys rauhoittuu ja inflaatio hidastuu. Jos keskuspankki laskee ohjauskorkoja, talouskehitys voimistuu ja inflaatio nopeutuu.

Keskuspankin ylin johto kokoontuu säännöllisesti päättämään rahapolitiikan koroista. Nämä päätökset perustuvat kattaviin analyyseihin maan senhetkisestä ja odotetusta tulevasta talouskehityksestä.

Suurena haasteena on kuitenkin se, että rahapolitiikka ei aina ala vaikuttaa heti, päätöksenteon kannalta ratkaisevan tärkeät taloustiedot ovat käytettävissä vasta tietyn ajan kuluttua ja että taloudessa voi ilmetä ennalta arvaamattomia sokkeja, jotka muuttavat tulevaa talouskehitystä (inflaatiota ja kasvua).

Euroopan keskuspankki (EKP) ja kaikkien niiden 19 maan kansalliset keskuspankit, jotka tällä hetkellä kuuluvat euroalueeseen, päättävät yhdessä koko eurojärjestelmän rahapolitiikasta.

Varsinainen päätöksentekoelin on EKP:n neuvosto. Sen muodostavat EKP:n johtokunta ja kaikkien euroalueen kansallisten keskuspankkien pääjohtajat, joten myös Suomen Pankin pääjohtaja kuuluu EKP:n neuvostoon. EKP:n neuvosto päättää koko euroalueen rahapolitiikasta. Se kokoontuu kaksi kertaa kuukaudessa. Yleensä kokoukset ovat EKP:n pääkonttorissa Frankfurtissa Saksassa, mutta kaksi kertaa vuodessa kokous pidetään jossakin euroalueen kansallisessa keskuspankissa. Päätökset tehdään noudattamalla periaatetta ”yksi jäsen, yksi ääni”.