Tehtäviä tilastoista

Mitä tilasto kertoo? Valitse ilmiöön tai asiaan vaikuttava tekijä.

Seuraavissa tehtävissä on esitelty erilaisia tilastokuvioita. Tutustu kuvioihin tarkasti ja pohdi, mikä tai mitkä väittämistä vastaavat sitä, mitä kuviossa esitetään. Pohdi myös, mikä tai mitkä asiat vaikuttavat kuviossa näkyvään ilmiöön. Vastauksissa voi olla useampia oikeita vaihtoehtoja.

Tee tehtävät sivun oikeasta laidasta.

Tehtävä 1/5:

Työttömyys on pitkällä aikavälillä kasvanut

Työttömyyttä mitataan usealla tavalla. Suomessa tärkeimmät työttömyydestä kertovat tunnusluvut saadaan Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksesta ja työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) työnvälitystoiminnan asiakasrekistereistä.

Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksessa luokittelu työttömäksi edellyttää aktiivista työnhakua ja valmiutta ottaa työtä vastaan. Työ- ja elinkeinoministeriön tilastoihin riittää voimassa oleva työhakemus työvoimatoimistossa.

Piilotyöttömät ovat työttömiä, jotka eivät ole aktiivisesti neljän viikon aikana hakeneet työtä, mutta ovat muuten työhön käytettävissä. Passiivisina työnhakijoina piilotyöttömät luetaan työvoimatutkimuksessa työvoiman ulkopuolella oleviin.

 tyottomyys_suomessa_fi.png

Suomen työttömyyden laajuudesta ei ole tarkkoja tietoja 1900-luvun alkupuolelta, sillä tilastoissa työttömyyttä ei vielä esiintynyt. Tilastokeskuksen tilastot näyttävät ensimmäisiä muutoksia työttömyyden kasvussa vasta 1930-luvulla, suuren laman aikaan. Suomen työttömyys oli vähäistä aina 1970-luvun puoliväliin saakka.

Kysymys 1/6:

Mikä tulkinta on oikein?

  • Työllisyysaste on ollut 20 % vuonna 1994.
  • Työttömyysaste on ollut alle 5 % vuonna 1990.
  • Työttömyysaste on laskenut yli 15 prosenttiyksikköä vuodesta 1995 vuoteen 2004.
  • Työttömyysaste on noussut 10 prosenttiyksikköä vuodesta 2008 vuoteen 2010.

Työttömyysaste on ollut 20 % vuonna 1994. Työttömyysaste on laskenut alle 10 prosenttiyksikköä vuodesta 1995 vuoteen 2004. Työttömyysaste on noussut noin 2 prosenttiyksikköä vuodesta 2008 vuoteen 2010.

Kysymys 2/6:

Minä vuonna Suomen työttömyys on ollut ennätyksellisen suuri?

  • 1993
  • 1994
  • 1995
  • 2009

Työttömyysaste oli korkea, mutta noususuunnassa vielä 1993. Työttömyys oli suurimmillaan noin 20 % vuonna 1994. Työttömyys alkoi vähentyä vuonna 1995. Työttömyys kasvoi selvästi edellisvuotisesta, mutta pysyi kuitenkin alle 10 prosentissa.

Kysymys 3/6:

Mikä väittämä on oikea?

  • Vuonna 1989 työttömien työhakijoiden ja piilotyöttömien työttömyysaste on ollut 10 prosenttiyksikköä alhaisempi kuin 15–74-vuotiaiden työttömyysaste.
  • 15–74-vuotiaiden työttömyysaste on ollut aina matalampi kuin työttömyysaste (TEM).
  • Vuonna 1994 työttömyysaste (TEM) on ollut noin 3 prosenttiyksikköä alempi kuin työttömien työhakijoiden ja piilotyöttömien työttömyysaste.
  • Työttömyysaste (Tilastokeskus) on viimeksi ollut alle 5 prosentin vuonna 2008.

Vuonna 1989 työttömien työhakijoiden ja piilotyöttömien työttömyysaste oli noin 5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin 15–74-vuotiaiden työttömyysaste. 1960-luvulla 15–74-vuotiaiden työttömyysaste on ollut tilastoissa korkeampi kuin työttömyysaste. Työttömyysaste on ollut alle 5 prosentin viimeksi vuonna 1991.

Kysymys 4/6:

Valitse vaikuttava tekijä

Mikä aiheutti 1970-luvulla työttömyyttä lähes kaikissa länsimaissa?

  • Ilmaston lämpeneminen
  • Eurooppalaisen yhteistyön laajentuminen
  • Öljyn hinnan nousu
  • IT-kupla

Kysymys 5/6:

Miksi Suomen työttömyys oli 1990-luvun puolivälissä niin huomattava?

  • Suomen 1990-luvun alun laman vuoksi
  • Öljykriisin vuoksi
  • Uuden teknologian alan romahtamisen vuoksi
  • Yhdysvaltain asuntomarkkinoilta lähteneen finanssikriisin vuoksi

Suomen laman syitä voidaan etsiä mm. 1980-luvun talouspolitiikasta. Öljykriisi vaivasi erityisesti 1970-luvulla. Uuden teknologian kupla puhkesi heti vuosituhannen vaihteessa.

Kysymys 6/6:

Mitkä seuraavista tekijöistä vaikuttivat Suomen 1990-luvun lamaan?

  • Neuvostoliiton hajoaminen
  • Teollisuuden hintakilpailukyvyn heikkeneminen
  • Vahvan markan politiikka ja korkotason nouseminen
  • IT-kupla

Vastauksistasi oli oikein

HUOM! Voit tarkistaa kunkin kysymyksen kohdalta oliko vastauksesi oikea vai väärä

  • Oikea
  • Väärä
Tarkista oikeat vastaukset

Tehtävä 2/5:

Yritysten ja kotitalouksien lainakannan kasvu

yritysten_kotitalouksien_lainakannat_fi.png

Kuviossa näkyy vuoden 2007 lopulla selvä muutos kotitalouksien ja yritysten lainakannoissa.

Kysymys 1/8:

Milloin yritysten lainakannan kehityksessä on nähtävissä suurin muutos?

  • 2000
  • 2008
  • 2009
  • 2012

Kysymys 2/8:

Minä vuosina yritysten lainakannan kasvu on ollut negatiivinen?

  • 2000, 2001, 2009 ja 2010
  • 2000, 2002, 2009 ja 2010
  • 2000, 2001, 2008 ja 2009
  • 2000, 2001, 2008 ja 2011

Kysymys 3/8:

Mitä lainakannan negatiivinen kasvu tarkoittaa?

  • Lainakannan kasvu on pysähtynyt, ja lainakanta on pienentynyt
  • Lainakannan kasvu on lisääntynyt
  • Lainakannan kasvu on hidastunut, mutta ollut edelleen suureneva
  • Lainakannan kasvu suurenee maltillisesti

Kysymys 4/8:

Minä vuonna kotitalouksien lainakannan kasvu on ollut suurimmillaan?

  • 2000
  • 2004
  • 2006
  • 2008

Kysymys 5/8:

Minä vuonna kotitalouksien lainakannan kasvu on ollut pienimmillään?

  • 2000
  • 2001
  • 2008
  • 2009

Kysymys 6/8:

Valitse vaikuttava tekijä

Mitkä seikat ovat vaikeuttaneet suomalaisten kotitalouksien ja yritysten rahoituksen saatavuutta?

  • Euroopan valtioiden velkakriisi
  • Ilmaston lämpeneminen
  • Rahoitusmarkkinoiden epävarmuus
  • Hallituksen tekemät verouudistukset
  • Kiinan talouden vahvistuminen
  • Korruptio

Kysymys 7/8:

*Miksi yritysten ja kotitalouksien lainakannat alkavat kehittyä kuviossa eri suuntiin vuoden 2007 lopulla (kotitalouden lainakanta supistuu ja yritysten kasvaa)? *vaikea

  • Kotitalouksien lainakannan kasvua pienentää koron jyrkkä nousu.
  • Yritykset varautuvat rahoituksen saatavuuden vaikeutumiseen kasvattamalla puskureitaan.
  • Yritysten lainakantaa ovat suurentaneet voimakkaasti vahvistuneet osakekurssit.
  • Suomalaiset pankin antavat entistä helpommin lainaa sekä kotitalouksille että yrityksille.
  • Kotitaloudet haluavat ottaa entistä suurempia lainoja.
  • Asuntojen hinnat ovat laskeneet voimakkaasti.

Kysymys 8/8:

*Vuoden 2011 aikana velkakriisi muuttui. Mitkä faktat toteutuivat? *vaikea

  • Pankkien vakuudettoman pitkäaikaisen rahoituksen saatavuus heikentyi.
  • Pankkien katettujen joukkolainojen määrä pitkäaikaisten varainhankinnan lähteenä kasvoi.
  • Pankkien välinen luottamus palautui, ja pankit tarjosivat lainaa entistä helpommin.
  • Suomessa toimivat pankit, joilla oli likviditeettiä, tallensivat varat mieluummin keskuspankkiin kuin markkinoille.

Pankkien välinen luottamuspula pysyi, eivätkä pankit lainanneet toisilleen rahaa.

Vastauksistasi oli oikein

HUOM! Voit tarkistaa kunkin kysymyksen kohdalta oliko vastauksesi oikea vai väärä

  • Oikea
  • Väärä
Tarkista oikeat vastaukset

Tehtävä 3/5:

Suomen valtiolla on ollut ulkomaista velkaa yli 100 vuotta

valtion_velka_fi.png

Kuvio esittää Suomen valtionvelan osuutta BKT:stä 1900-luvulla.

Kysymys 1/5:

Milloin Suomen valtiolla on ollut eniten ulkomaista velkaa?

  • 1999
  • 1997
  • 1994
  • 1945

Ulkomaista velkaa oli vuonna 1945 maltillisesti. Sen sijaan velkasitoumuksia on ollut paljon. Vuonna 1994 ulkomaista velkaa on ollut 1900-luvulla eniten. Ulkomainen velka oli 1990-luvun lopussa vähenevässä suunnassa.

Kysymys 2/5:

Milloin Suomen valtiolla on ollut vähiten muuta kotimaista velkaa 1950-luvun jälkeen?

  • 1951
  • 1974
  • 1978
  • 1991

Kysymys 3/5:

Milloin Suomen valtiolla on ollut eniten muuta kotimaista velkaa?

  • 1944
  • 1974
  • 1994
  • 1996

Kysymys 4/5:

Milloin Suomen valtiolla on ollut eniten velkasitoumuksia?

  • 1944
  • 1945
  • 1978
  • 1996

Kysymys 5/5:

Tilastokeskuksen mukaan Suomen valtionvelka oli vuonna 2010 hieman yli 41 % BKT:stä. Paljonko arvelet sen olevan euroina?

  • Noin 25 miljardia
  • Noin 30 miljardia
  • Noin 75 miljardia
  • Noin 90 miljardia

Vastauksistasi oli oikein

HUOM! Voit tarkistaa kunkin kysymyksen kohdalta oliko vastauksesi oikea vai väärä

  • Oikea
  • Väärä
Tarkista oikeat vastaukset

Tehtävä 4/5:

Kotitalouksien velkaantumisaste on noussut yli 10 vuoden ajan

kotitalouksien_velkaantuneisuus_fi.png

Kysymys 1/7:

Kotitalouksien velkaantumisaste on noussut kuvion mukaan koko 2000-luvun. Mitä riskejä tähän liittyy? Valitse oikea tai oikeat vaihtoehdot.

  • Kotitaloudet ottavat maksukykyynsä nähden liian suuria velkoja
  • Korkojen muuttumisen riskit ovat kotitalouksilla
  • Asuntojen hintojen nousu vaikeuttaa jo otettujen lainojen takaisinmaksua
  • Asuntojen hintojen lasku voi vaikeuttaa lainojen takaisinmaksua

Kysymys 2/7:

Paljonko kotitalouksien velkaantumisaste on muuttunut vuosien 1979 ja 2011 välillä?

  • Noin 20 prosenttiyksikköä
  • Noin 40 prosenttiyksikköä
  • Noin 60 prosenttiyksikköä
  • Noin 80 prosenttiyksikköä

Kysymys 3/7:

Velanhoitomenot suhteessa käytettävissä olevaan tuloon ovat kasvaneet tasaisesti. Mitä riskejä tähän liittyy? Valitse oikea tai oikeat vaihtoehdot.

  • Kotitaloudet ottavat maksukykyynsä nähden liian suuria velkoja
  • Korkojen noustessa velan hoitaminen voi käydä mahdottomaksi
  • Velallisilla ei välttämättä ole puskuria muihin yllättäviin menoihin
  • Muutokset perheen tuloissa (esim. työttömyys) voivat tehdä lainan takaisinmaksun mahdottomaksi

Kysymys 4/7:

Minä vuonna säästämisaste on ollut korkeimmillaan?

  • 2011
  • 1990
  • 1989
  • 1992

Kysymys 5/7:

Minä vuosina säästämisaste on ollut negatiivinen?

  • 1975, 1988, 2000 ja 2005
  • 1992
  • 1976, 1977, 1978, 1988, 1989, 2000, 2001, 2002, 2005, 2006, 2007 ja 2008
  • 2000–2008

Kysymys 6/7:

Milloin velanhoitomenot ovat olleet suurimmillaan?

  • 2008
  • 2005
  • 1999
  • 1992

Kysymys 7/7:

Mistä velanhoitomenojen nopea kasvu vuoden 2004 jälkeen voi johtua? Valitse oikea tai oikeat vaihtoehdot.

  • Asuntojen hintojen noususta
  • Lainojen korkotason mataluus on houkuttanut ottamaan suurempia lainoja
  • Lainojen korkojen kiihtyvästä noususta
  • Kotitaloudet luottavat omaan kykyynsä maksaa entistä suurempia lainoja

Vastauksistasi oli oikein

HUOM! Voit tarkistaa kunkin kysymyksen kohdalta oliko vastauksesi oikea vai väärä

  • Oikea
  • Väärä
Tarkista oikeat vastaukset

Tehtävä 5/5:

Erilaiset tulkinnat tilastoista

Kuvion valinnalla on mahdollista vaikuttaa siihen, minkälaisen tulkinnan haluat antaa tilastoista. Sillä, valitsetko tilaston esittämiseen pylväs- tai viivakuvion tai esimerkiksi piirakkakuvion, saattaa olla vaikutusta kuviosta tehtäviin johtopäätöksiin. Erilaisiin tulkintoihin voi myös pyrkiä vaikuttamaan esimerkiksi muokkaamalla aika-asteikkoa, esittämällä tilaston joko prosentteina tai lukumäärinä sekä vaihtelemalla mitta-asteikon alkamiskohtaa.

Kuvioita suunniteltaessa on tärkeää pohtia tarkasti, miten tilastotieto esitetään kuviossa siten, että tulkinta on mahdollisimman lähellä totuutta. Tässä seuraavassa tehtävässä näytetään esimerkkejä käyttäen, miten eri tavoin sama tilasto voidaan esittää kuvioiden avulla ja minkälaisia uutisotsikoita erilaisista esitystavoista voi nousta.

Tehtävässä on neljä kuvaparia, joissa täysin samasta tiedosta on tuotettu aina kaksi erilaista tilastokuviota. Esitystavan valinnalla on pyritty korostamaan tiettyjä asioita. Tarkastele kuvapareja ja pohdi, millä keinoin kunkin kuvion viestiä on haluttu manipuloida. Valitse otsikoista se, joka parhaiten kuvaa kunkin kuvion pääviestiä.

Kysymys 1/8:

lempiaine_fi.png


Kuvio 1 a

  • Matematiikan suosio romahti
  • Liikunta edelleen lempiaine
  • Vieraat kielet kiinnostava oppilaita

Kysymys 2/8:

lempiaine_fi_2.png


Kuvio 1 b

  • Matematiikan suosio romahti
  • Liikunta edelleen lempiaine
  • Vieraat kielet kiinnostava oppilaita

Kysymys 3/8:

inflaatio_suomessa_1a_fi.png


Kuvio 2 a

  • Hintojen nousu pysynyt tasaisena
  • Alkuvuoden hinnoissa nousupiikki
  • Inflaatio räjähti helmikuussa

Kysymys 4/8:

inflaatio_suomessa_1b_fi.png


Kuvio 2 b

  • Hintojen nousu pysynyt tasaisena
  • Alkuvuoden hinnoissa nousupiikki
  • Inflaatio räjähti heinäkuussa

Kysymys 5/8:

kotitalouksien_kulutusluotot_1a_fi.png


Kuvio 3 a

  • Kotitalouksien kulutusluotot kasvaneet maltillisesti
  • Kotitalouksien kulutusluotot vähenemässä
  • Kotitaloudet pöyristyttävissä veloissa

Kysymys 6/8:

kotitalouksien_kulutusluotot_1b_fi.png


Kuvio 3 b

  • Kotitalouksien kulutusluotot kasvaneet maltillisesti
  • Kotitalouksien kulutusluotot vähenemässä
  • Kotitaloudet pöyristyttävissä veloissa

Kysymys 7/8:

Työttömyys Suomessa ja euroalueella (koko vuosi)


Kuvio 4 a

  • Euroalueen työttömyysaste on hieman korkeampi kuin Suomen
  • Euroalueen työttömyysaste rajussa nousussa
  • Suomen työttömyysaste jo korkeampi kuin euroalueen

Kysymys 8/8:

Työttömyys Suomessa ja euroalueella (syys-joulukuu 2012)


Kuvio 4 b

  • Euroalueen ja Suomen työttömyysasteissa ei suurta eroa
  • Euroalueen työttömyysaste huimasti korkeampi kuin Suomen
  • Suomen työttömyysaste jo korkeampi kuin euroalueen

Vastauksistasi oli oikein

HUOM! Voit tarkistaa kunkin kysymyksen kohdalta oliko vastauksesi oikea vai väärä

  • Oikea
  • Väärä
Tarkista oikeat vastaukset