Tehtävä 1/5:
Työttömyys on pitkällä aikavälillä kasvanut
Työttömyyttä mitataan usealla tavalla. Suomessa tärkeimmät työttömyydestä kertovat tunnusluvut saadaan Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksesta ja työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) työnvälitystoiminnan asiakasrekistereistä.
Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksessa luokittelu työttömäksi edellyttää aktiivista työnhakua ja valmiutta ottaa työtä vastaan. Työ- ja elinkeinoministeriön tilastoihin riittää voimassa oleva työhakemus työvoimatoimistossa.
Piilotyöttömät ovat työttömiä, jotka eivät ole aktiivisesti neljän viikon aikana hakeneet työtä, mutta ovat muuten työhön käytettävissä. Passiivisina työnhakijoina piilotyöttömät luetaan työvoimatutkimuksessa työvoiman ulkopuolella oleviin.
Suomen työttömyyden laajuudesta ei ole tarkkoja tietoja 1900-luvun alkupuolelta, sillä tilastoissa työttömyyttä ei vielä esiintynyt. Tilastokeskuksen tilastot näyttävät ensimmäisiä muutoksia työttömyyden kasvussa vasta 1930-luvulla, suuren laman aikaan. Suomen työttömyys oli vähäistä aina 1970-luvun puoliväliin saakka.
Kysymys 1/6:
Mikä tulkinta on oikein?
- Työllisyysaste on ollut 20 % vuonna 1994.
- Työttömyysaste on ollut alle 5 % vuonna 1990.
- Työttömyysaste on laskenut yli 15 prosenttiyksikköä vuodesta 1995 vuoteen 2004.
- Työttömyysaste on noussut 10 prosenttiyksikköä vuodesta 2008 vuoteen 2010.
Työttömyysaste on ollut 20 % vuonna 1994. Työttömyysaste on laskenut alle 10 prosenttiyksikköä vuodesta 1995 vuoteen 2004. Työttömyysaste on noussut noin 2 prosenttiyksikköä vuodesta 2008 vuoteen 2010.
Kysymys 2/6:
Minä vuonna Suomen työttömyys on ollut ennätyksellisen suuri?
Työttömyysaste oli korkea, mutta noususuunnassa vielä 1993. Työttömyys oli suurimmillaan noin 20 % vuonna 1994. Työttömyys alkoi vähentyä vuonna 1995. Työttömyys kasvoi selvästi edellisvuotisesta, mutta pysyi kuitenkin alle 10 prosentissa.
Kysymys 3/6:
Mikä väittämä on oikea?
- Vuonna 1989 työttömien työhakijoiden ja piilotyöttömien työttömyysaste on ollut 10 prosenttiyksikköä alhaisempi kuin 15–74-vuotiaiden työttömyysaste.
- 15–74-vuotiaiden työttömyysaste on ollut aina matalampi kuin työttömyysaste (TEM).
- Vuonna 1994 työttömyysaste (TEM) on ollut noin 3 prosenttiyksikköä alempi kuin työttömien työhakijoiden ja piilotyöttömien työttömyysaste.
- Työttömyysaste (Tilastokeskus) on viimeksi ollut alle 5 prosentin vuonna 2008.
Vuonna 1989 työttömien työhakijoiden ja piilotyöttömien työttömyysaste oli noin 5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin 15–74-vuotiaiden työttömyysaste. 1960-luvulla 15–74-vuotiaiden työttömyysaste on ollut tilastoissa korkeampi kuin työttömyysaste. Työttömyysaste on ollut alle 5 prosentin viimeksi vuonna 1991.
Kysymys 5/6:
Miksi Suomen työttömyys oli 1990-luvun puolivälissä niin huomattava?
- Suomen 1990-luvun alun laman vuoksi
- Öljykriisin vuoksi
- Uuden teknologian alan romahtamisen vuoksi
- Yhdysvaltain asuntomarkkinoilta lähteneen finanssikriisin vuoksi
Suomen laman syitä voidaan etsiä mm. 1980-luvun talouspolitiikasta. Öljykriisi vaivasi erityisesti 1970-luvulla. Uuden teknologian kupla puhkesi heti vuosituhannen vaihteessa.
Tehtävä 2/5:
Yritysten ja kotitalouksien lainakannan kasvu
Kuviossa näkyy vuoden 2007 lopulla selvä muutos kotitalouksien ja yritysten lainakannoissa.
Kysymys 7/8:
*Miksi yritysten ja kotitalouksien lainakannat alkavat kehittyä kuviossa eri suuntiin vuoden 2007 lopulla (kotitalouden lainakanta supistuu ja yritysten kasvaa)? *vaikea
- Kotitalouksien lainakannan kasvua pienentää koron jyrkkä nousu.
- Yritykset varautuvat rahoituksen saatavuuden vaikeutumiseen kasvattamalla puskureitaan.
- Yritysten lainakantaa ovat suurentaneet voimakkaasti vahvistuneet osakekurssit.
- Suomalaiset pankin antavat entistä helpommin lainaa sekä kotitalouksille että yrityksille.
- Kotitaloudet haluavat ottaa entistä suurempia lainoja.
- Asuntojen hinnat ovat laskeneet voimakkaasti.
Kysymys 8/8:
*Vuoden 2011 aikana velkakriisi muuttui. Mitkä faktat toteutuivat? *vaikea
- Pankkien vakuudettoman pitkäaikaisen rahoituksen saatavuus heikentyi.
- Pankkien katettujen joukkolainojen määrä pitkäaikaisten varainhankinnan lähteenä kasvoi.
- Pankkien välinen luottamus palautui, ja pankit tarjosivat lainaa entistä helpommin.
- Suomessa toimivat pankit, joilla oli likviditeettiä, tallensivat varat mieluummin keskuspankkiin kuin markkinoille.
Pankkien välinen luottamuspula pysyi, eivätkä pankit lainanneet toisilleen rahaa.
Tehtävä 3/5:
Suomen valtiolla on ollut ulkomaista velkaa yli 100 vuotta
Kuvio esittää Suomen valtionvelan osuutta BKT:stä 1900-luvulla.
Kysymys 1/5:
Milloin Suomen valtiolla on ollut eniten ulkomaista velkaa?
Ulkomaista velkaa oli vuonna 1945 maltillisesti. Sen sijaan velkasitoumuksia on ollut paljon. Vuonna 1994 ulkomaista velkaa on ollut 1900-luvulla eniten. Ulkomainen velka oli 1990-luvun lopussa vähenevässä suunnassa.
Tehtävä 4/5:
Kotitalouksien velkaantumisaste on noussut yli 10 vuoden ajan
Kysymys 1/7:
Kotitalouksien velkaantumisaste on noussut kuvion mukaan koko 2000-luvun. Mitä riskejä tähän liittyy? Valitse oikea tai oikeat vaihtoehdot.
- Kotitaloudet ottavat maksukykyynsä nähden liian suuria velkoja
- Korkojen muuttumisen riskit ovat kotitalouksilla
- Asuntojen hintojen nousu vaikeuttaa jo otettujen lainojen takaisinmaksua
- Asuntojen hintojen lasku voi vaikeuttaa lainojen takaisinmaksua
Kysymys 3/7:
Velanhoitomenot suhteessa käytettävissä olevaan tuloon ovat kasvaneet tasaisesti. Mitä riskejä tähän liittyy? Valitse oikea tai oikeat vaihtoehdot.
- Kotitaloudet ottavat maksukykyynsä nähden liian suuria velkoja
- Korkojen noustessa velan hoitaminen voi käydä mahdottomaksi
- Velallisilla ei välttämättä ole puskuria muihin yllättäviin menoihin
- Muutokset perheen tuloissa (esim. työttömyys) voivat tehdä lainan takaisinmaksun mahdottomaksi
Kysymys 7/7:
Mistä velanhoitomenojen nopea kasvu vuoden 2004 jälkeen voi johtua? Valitse oikea tai oikeat vaihtoehdot.
- Asuntojen hintojen noususta
- Lainojen korkotason mataluus on houkuttanut ottamaan suurempia lainoja
- Lainojen korkojen kiihtyvästä noususta
- Kotitaloudet luottavat omaan kykyynsä maksaa entistä suurempia lainoja
Tehtävä 5/5:
Erilaiset tulkinnat tilastoista
Kuvion valinnalla on mahdollista vaikuttaa siihen, minkälaisen tulkinnan haluat antaa tilastoista. Sillä, valitsetko tilaston esittämiseen pylväs- tai viivakuvion tai esimerkiksi piirakkakuvion, saattaa olla vaikutusta kuviosta tehtäviin johtopäätöksiin. Erilaisiin tulkintoihin voi myös pyrkiä vaikuttamaan esimerkiksi muokkaamalla aika-asteikkoa, esittämällä tilaston joko prosentteina tai lukumäärinä sekä vaihtelemalla mitta-asteikon alkamiskohtaa.
Kuvioita suunniteltaessa on tärkeää pohtia tarkasti, miten tilastotieto esitetään kuviossa siten, että tulkinta on mahdollisimman lähellä totuutta. Tässä seuraavassa tehtävässä näytetään esimerkkejä käyttäen, miten eri tavoin sama tilasto voidaan esittää kuvioiden avulla ja minkälaisia uutisotsikoita erilaisista esitystavoista voi nousta.
Tehtävässä on neljä kuvaparia, joissa täysin samasta tiedosta on tuotettu aina kaksi erilaista tilastokuviota. Esitystavan valinnalla on pyritty korostamaan tiettyjä asioita. Tarkastele kuvapareja ja pohdi, millä keinoin kunkin kuvion viestiä on haluttu manipuloida. Valitse otsikoista se, joka parhaiten kuvaa kunkin kuvion pääviestiä.
