Mihin upporikas Suomi tarvitsee talouskasvua?

blogitunnus.pngPoliitikkojen ja talousviisaiden puheissa toistuu usein maaginen sana: kasvu. Kasvun on oltava hyvin tärkeää, kerta siitä puhutaan niin paljon, ja nyt ainakin Euroopassa suurta huolta aiheuttaa se, että kasvu on kadonnut jonnekin. Mitä tämä kasvu oikeastaan on, ja minkä vuoksi se vaikuttaisi olevan niin oleellisen tärkeää meille?

Komissaarien ja ministerien otsilla olevat rypyt syvenevät, koska taloudellisen kasvun hidastuminen tai jopa tyrehtyminen tarkoittaisi myös loppua jo 200 vuotta jatkuneelle nousulle, joka on siivittänyt ihmiskunnan siihen hyvinvoinnin ja yltäkylläisyyden tilaan, joka meistä tuntuu jo itsestäänselvyydeltä. Mikäli vapaan markkinatalouden annetaan kasvaa käsi kädessä vahvan demokratian ja kansalaisoikeuksien kanssa, se on talousjärjestelmänä ylivertainen nostamaan yksilöitä, perheitä ja kokonaisia kansoja pois köyhyydestä.

Metsä- ja konepajaklustereiden tuottama talouskasvu veti Suomenkin pois torpista ja pelloilta yhdeksi maailman parhaista maista. Samanlainen kehitys on toistunut ja tulee toistumaan joka puolella planeettaa. Kiinassa satojen miljoonien elintaso on parantunut huomattavasti maan siirryttyä kommunismista astetta vapaampaan järjestelmään. Ja Kiinaa seuraa pian Intia, jota seuraa Afrikka.

Talouskasvu on siis epäilemättä elintärkeää maissa, joissa kärsitään vielä laajasti köyhyydestä. Näissä maissa on matalan lähtötason takia myös paras potentiaali kasvulle. Mikäli kasvun hedelmät eivät valu ulkomaille tai vain pienelle eliitille, voi mikä tahansa maa nousta köyhyydestä ja parantaa kansalaistensa elintasoa. Mutta mihin kasvua tarvitaan sellaisissa maissa kuten Suomessa, joissa tavallinenkin kansalainen on maailman mittakaavassa lähes upporikas?

Kasvua syntyy, kun ihmiset haluavat parantaa elintasoaan ja yritykset kilpailuasemiaan. Kasvava yritys työllistää enemmän ihmisiä, maksaa parempia palkkoja, joilla kustannetaan yksityinen hyvinvointi, sekä maksaa enemmän veroja, joista kustannetaan yhteinen hyvinvointi. Keskivertosuomalainen ei enää tule enenevässä määrin onnellisemmaksi tai hyvinvoivemmaksi talouskasvun tahtiin: materia tuottaa hyvinvointia vain tiettyyn pisteeseen asti. Kengät parantavat elämänlaatua huomattavasti, viidennet enää vain vähän. Kolmannetkymmenennet kengät tuottavatkin jo melkein enemmän murhetta kuin iloa.

Vaikka yksilö ei talouskasvusta hyötyisikään enää samassa määrin kuin ennen, suomalainen yhteiskunta tarvitsee sitä edelleen kipeästi. Suomen bruttokansantuote ei ole vieläkään palannut taantumaa edeltävälle tasolle. Hyvinvointivaltiota pidetään jo nyt pystyssä osin velaksi, vaikka emme ole vielä nähneet vilaustakaan väestön ikääntymisen tuomista todellisista haasteista, jotka meitä tulevina vuosikymmeninä odottavat. Jos kansantalous ja sitä myötä verotulot eivät palaa kasvu-uralle, olemme pakotettuja tinkimään nykyisestä hyvinvoinnin tasosta tulevaisuudessa.

antti_luukkanen_blogi.jpgKasvuun tarvitaan kuitenkin kulutusta, ja kulutukseen kiteytyvät talouskasvun suurimmat ongelmat. Kulutusyhteiskunta nielee yhä enemmän luonnonvaroja, ja alati kasvava tavaramäärä sekä kuluttamisen tarve uhkaavat tukahduttaa alleen todelliset onnellisuuden lähteet, ihmissuhteet ja kehittävän tekemisen. Voi hyvinkin olla, että kertakäyttökulttuuri ja kestämätön elämäntapa menevät pois muodista länsimaissa. Haasteen resurssien riittävyydelle ja kestävälle kehitykselle asettavat kuitenkin ne miljardit ihmiset, jotka eivät koskaan ole käyttäneet pesukonetta, ajaneet autoa tai omistaneet matkapuhelinta. Heidän mahdollisuuttaan nostaa elintasoaan ja elää parempi elämä ei voi ottaa pois.

Kasvun rajoittamisen sijaan tuleekin etsiä tapoja, joilla voitaisiin kasvaa kestävästi ja luonnonvaroja tuhlaamatta. Tässä tarjoutuu myös jo teollistuneille maille tuhannen taalan paikka saavuttaa oikeaa, ihmisiä hyödyttävää ja ihmiskuntaa eteenpäin vievää kasvua velkavetoisen kuplakasvun sijaan. Uusiutuva energia ja uudet tavat tuottaa ruokaa ovat esimerkkejä tulevaisuuden kasvualoista, joiden kehitykseen Suomenkin olisi viisasta ottaa osaa. Kasvun katkaisun sijaan se on saatava versomaan kestävältä pohjalta.

Antti  Luukkanen on vuoden 2013 lukiolaisten Talousguru.

Jätä kommentti