Miten vähentäisimme nuorisotyöttömyyttä?

blogitunnus.pngKesä lähestyy ja moni nuori olisi mielellään käyttänyt osan ansaitusta lomasta työntekoon, josta ansaituilla rahoilla voisi alkaa opetella itsenäistä elämää. Tänäkin vuonna kesätyöpaikat olivat kiven alla, mikä heijastelee yleistä synkkyyttä työmarkkinoilla. Monet talouden mittarit osoittavat pahimman taloustaantuman jo hellittävän, mutta työttömyys on pysynyt korkealla ja kääntynyt tänä vuonna taas kasvuun. Vaikka työpaikat ovat puheiden perusteella poliitikkojen sydäntä lähellä, vakuuttavia päätöksiä niiden luomiseksi ei ole juuri tehty. Sinänsä tervetullut yhteisöveron alennus parantaa yritysten yleistä kilpailukykyä, mikä ennen pitkää näkyy myös uusina työpaikkoina. Ennen kuin maailmantalous kohenee ja parantaa myös Suomen taloutta, tarvitaan täsmällisempiä toimia työllisyyden parantamiseksi.

Työn tekeminen on hyvin tärkeää niin yksilölle kuin yhteisölle. Siitä saatu palkka tuo elämään valinnan vapautta, ja tarpeellisuuden tunne on henkiselle hyvinvoinnille hyväksi. Työstä maksettuja veroja taas tarvitaan yhteisen hyvinvoinnin kustantamiseksi. Tämän päivän nuoret maksavat tulevaisuuden verot, ja siksi on erittäin tärkeää, että nuoret pääsisivät työelämään helposti kiinni opiskelujen aikana, niiden jälkeen, ja joissain tapauksissa niiden sijasta.

Hyvä asia Suomen työmarkkinoilla on se, että kouluttautumalla pystyy yhä parantamaan huomattavasti niin mahdollisuuksiaan työllistyä kuin myös työstä saatavaa palkkaa. Olemme kaukana Kreikan ja Espanjan masentavista tilanteista, joissa yliopistosta valmistuneet joutuvat tyytymään nälkäpalkkoihin tai koulutusta vastaamattomiin töihin. Nuorten työllistymistä helpottavat toimet auttaisivat eniten niitä, jotka ovat enemmän tekijöitä kuin lukijoita. Jotkut työt oppii paremmin käytännössä kuin teoriaa pänttäämällä. Jos kynnys madaltuisi palkata nuori, vielä kokematon työntekijä, vähentyisi niiden nuorten määrä, jotka eivät ole töissä taikka koulussa. Nyt näitä syrjäytymisvaarassa olevia nuoria on yli 51 000.

Nuoret myös haluavat tehdä työtä, tästä osoituksena yli 18 000 hakemusta Tampereen kaupungin 550 kesätyöpaikkaan. Laakereilla lepääminen on harvan valinta, joten ongelma ei ole työn kysynnässä vaan tarjonnassa. Helppoa työllistyminen ei juuri nyt ole kenellekään, mutta erityisen vaikeaa se on nuorille. Nuorisotyöttömyys ylittää jo 25 prosenttia.

Miten nuorten työllisyyttä sitten parannettaisiin? Eräs malli tilanteen parantamiseksi otettiin käyttöön Saksassa, jossa toteutettiin vuosituhannen alussa mittavat uudistukset työmarkkinoille. Tavallisten työsuhteiden rinnalle luotiin minitöitä, joihin on helppo tarttua ja joita työnantajat luovat mielellään tarpeidensa mukaan. Työtunteja on vähän ja palkat matalia, ja minitöiden tekijä tarvitsee edelleen yhteiskunnan tukia. Minitöiden perimmäinen tarkoitus onkin ottaa työvoimaan mukaan nuoria, pitkäaikaistyöttömiä ja eläkeikää lähentyviä, joiden on muuten vaikea työllistyä.

Ajatuksen vastustajat pitävät minitöiden ehtoja työntekijän oikeuksien polkemisena. Minitöiden joustavuuden takaamiseksi tarvittava irtisanomissuojan heikennys lisää arvostelijoiden mielestä pätkätöitä ja luo yhteiskuntaan työläisköyhälistön. Samanlaista kritiikkiä on saanut osakseen kansanedustaja Osmo Soininvaaran sekä Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ylijohtaja Juhana Vartiaisen maaliskuussa kirjoittaman raportin ehdotus nuorille maksettavasta pienemmästä palkasta, joka parantaisi heidän työllisyyttään.

antti_luukkanen_blogi.jpgMiksi nuorten sitten pitäisi hyväksyä matalampi palkka? Vartiaisen ja Soininvaaran ajatus ehdotuksen takana on parantaa nuorten houkuttelevuutta työmarkkinoilla. Helpottamalla ensimmäisen työpaikan saamista parannettaisiin myös mahdollisuuksia saada myöhemmin parempia työpaikkoja. Suomalaiset ovat hyvin korkeasti koulutettu kansa, joten kokemuksen merkitys korostuu työpaikkoja hakiessa. Lyhytkin työsuhde näyttää CV:ssä huomattavasti paremmalta kuin pelkkä tyhjä rivi.

Minitöistä ei ole tarkoitus tulla ura eivätkä alennetut palkat (jotka tosin raportin ehdotuksessa korvattaisiin veronalennuksilla) ole tulleet jäädäkseen. Niiden tarkoitus olisi saada nuoret kiinni työelämään ennen lipumista yhteiskunnasta erilleen. Mitä tulee puheisiin sosiaalisesta eriarvoistumisesta, näkisin mieluummin Suomessa edes osittain työtä tekevän ”köyhälistön” kuin täysin tukien varassa elävän. Mikäli hallitus ei omin voimin tartu nuorisotyöttömyyteen, pohtisin vakavasti muualla toimineiden mallien sovittamista Suomeen. Tärkeintä on välttää kokonaisen sukupolven menetys, kuten Kreikassa ja Espanjassa on käymässä.

Antti Luukkanen on Helsingin normaalilyseon abiturientti. Antti valittiin vuoden 2013 lukiolaisten Talousguruksi.

Jätä kommentti