Saisiko olla Omena?

blogitunnus.pngTai ehkä Nokia? Kenties HP, Samsung, HTC – merkkejä löytyy kaikille. Mutta mikä saa muutamat brändit nousemaan kirkkaasti ohi muiden? Oma vastaukseni on toisaalta yltiötehokas markkinointi, toisaalta kuluttajien uskollisuus.

Nokian kahlatessa hyvin syvällä laman suossa, Applen liikevaihto oli pelkästään vuoden 2012 heinä-syyskuussa 26 prosenttia parempi kuin vuotta aikaisemmin, mikä tarkoitti rahaksi muutettuna 11 miljardia dollaria.  Mikä saa ihmiset ostamaan Jobsin ja Wozniakin perustaman superbrändin huikean kallista elektroniikkaa?

Nuorten keskuudessa on ensinnäkin vain todella ”coolia”, kun tietokoneena on Mac, puhelimena iPhone ja median seuraaminen tapahtuu puolestaan iPadista. Enkä ole itsekään tähän syytön – uuden iPhonen omistajana ja tabletista haaveilijana minusta on tullut yksi Omenan miljoonista tukijoista, ei onneksi aivan yhtä hysteerinen kuin useimmista. Tiettyjen merkkien ylistäminen saattaa aiheuttaa sosiaalista painetta hankkia uusinta teknologiaa sen sijaan, että ansaitut rahat ehkä sijoittaisi tuottamaan varallisuutta. Ilmiö kuvastaa hyvin myös kulutusyhteiskuntamme riemuvoittoa – kun brändi julkaisee uuden mallin, on pari vuotta aikaisemmin hankittu laite vaihdettava uuteen.

Uskallan ehdottaa, että piilomainonta vaikuttaa meihin enemmän kuin haluamme myöntää. Ei ole sattumaa, että esimerkiksi nuoremman sukupolven suosimassa Gossip Girl -sarjassa Applen tietokoneet vaihtuivat viidennellä kaudella HP:n tuotteisiin. Yritykset ja mainostajat ovat löytäneet mainonnan kaikki ulottuvuudet ja käyttävät niitä hyväkseen. Voisikin olla mielenkiintoista seurata eri televisioperformansseissa esiintyvien merkkien myynnin kasvua, ja tehdä johtopäätöksiä, kuinka suuresti näkyvyys vaikuttaa tulokseen.

Kun brändi saavuttaa tarpeeksi valtaisan suosion, se voi hyvin pitää hinnat pilvissä – ja toisinaan, valitettavaa kyllä, tinkiä tuotteiden laadusta kulutusvimmaisten fanaatikoiden ostaessa hyödykkeitä joka tapauksessa. Tämä ei koske vain teknologiaa, vaan myös esimerkiksi vaateteollisuutta. Itse esimerkiksi haluan panostaa laatuun. Sen sijaan, että ostaisin kymmenen halvempaa paitaa, sijoitan mieluummin muutamaan laadukkaaseen ja pitkäikäiseen.

tuuli_nurminen_2.jpgEi kuitenkaan ole yksi tai kaksi kertaa, kun olen joutunut pahemman kerran pettymään hyvälaatuisiksi miellettyihin merkkituotteisiin. Reklamaatiokierros päättyy yleensä siihen, että suunnattoman kiukun valtaamana alan paasata ensimmäiselle hyväuskoiselle kuuntelemaan pysähtyvälle siitä epäreiluudesta, että kuluttajat huijataan ostamaan heikkolaatuisia vaatteita ylihintaan.

Toisaalta, itsehän tähän suostumme. Etenkin suomalaisessa yhteiskunnassa olen törmännyt ilmiöön, joka myös kohtaloon tyytymisenä tunnetaan. Henkilökohtaisesti minua ärsyttää se, että emme ole valmiita vaatimaan rahoillemme vastinetta. Jos ostamasi puhelin hajoaa, kun se ensimmäisen kerran kolahtaa pöytään tai kun farkkusi kahden pesun jälkeen kelpaisivat pikemminkin tiskirätiksi, on vähintäänkin oikein palata myyjän luokse ja ehkä jopa lyödä nyrkki pöytään. Laatutietoisuus ei tarkoita jokaisen merkkituotteen kahmimista vaan sitä, että pystyy myöntämään joidenkin ennen ehkä laadukkaiksi miellettyjen tavaroiden menettäneen tämän statuksen. Ei ole mitään mieltä brändiuskollisuuden nimissä pidättäytyä vain yhden merkin tuotteissa, vaan jos kokee laadun tippuneen, on mitä loistavin idea kokeilla jotain muuta ja uutta. Yksi tehokkaimmista keinoista on vaikuttaa arkielämän teoilla.

Tuuli Nurminen on Lahden yhteiskoulun abiturientti.

Jätä kommentti