Yleisötilaisuus 26.2. klo 17: Velka on veli otettaessa - asuntomarkkinat ja velkaantuminen

Asuntomarkkinat ovat käyneet kuumina muutaman viime vuoden ajan, ja uusia asuntoja on rakennettu runsaasti etenkin pääkaupunkiseudulle ja muihin kasvukeskuksiin. Asuntojen hinnat ovat nousseet suurissa kaupungeissa. Nyt uudisrakentamisessa on kuitenkin nähtävissä selvää jäähtymistä. Myös asuntohinnat ovat jo laskeneet monilla seuduilla, vaikka kasvukeskuksissa asunnot edelleen kallistuvat.

Viime vuosina asuntosijoittaminen on noussut suosituksi, ja samaan aikaan kotitalouksien velkaantuminen on jatkunut. Kotitalouksien velan määrä on noussut ennätyksellisen korkeaksi suhteessa niiden tuloihin. Velkaantuneet kotitaloudet ovat erityisen haavoittuvaisia talouden suhdanteille, sillä heidän taloudellinen liikkumavaransa on usein pieni. Etenkin haja-asutusalueilla suuri velkataakka ja laskevat asuntohinnat ovat hankala yhdistelmä. Ne yhdessä vaikeuttavat muuttamista työn perässä kasvukeskuksiin.

Tule kuulemaan lisää asuntomarkkinoiden suhdannetilanteesta rahamuseoon. Suomen Pankin ekonomisti Aino Silvo esittelee myös näkökulmia asuntovelan ja kotitalouksien velkaantumisen vaikutuksista talouskasvuun. 

Tilaisuus alkaa klo 17 ja siihen on vapaa pääsy. Tervetuloa! Tilaisuutta voi seurata myös verkossa.


Kommentit (3)

Yleisötapahtuma rahamuseossa 12.2. klo 17: Euribor ja ESTER – tunne viitekorkosi

Monelle suomalaiselle elämän isoin investointi on asunto. Asunto rahoitetaan usein lainalla. Lainalla, jonka korkomaksut määräytyvät ehkä jopa hieman mystiseltä kuulostavan euriborin perusteella.

Euribor on asuntolainojen kautta monelle suomalaisille tiedostamaton kosketuspinta globaaleille rahoitusmarkkinoille. Asuntolainat ovat suomalaisille tärkeitä, mutta lopulta vain yksi niin monista euriborin käyttökohteista. Euribor ja muut viitekorot ovat jopa niin käytettyjä, että korkoihin on viitattu maailman tärkeimpinä numeroina.

Valitettavasti näistä maailman tärkeimmistä numeroista löydettiin ongelmia, joita nyt meneillään olevissa uudistuksissa korjataan. Mitä tarkkaan ottaen euriborissa uudistetaan ja kuka uudistuksia tekee? Mikä ihme on uusi ESTER? Muun muassa näihin kysymyksiin saat vastauksen rahamuseon yleisöluennolla, kun vanhempi markkina-analyytikko Joonas Koukkunen raottaa viitekorkouudistuksen taustoja ja ajankohtaista tilannetta

Tilaisuus alkaa klo 17 ja siihen on vapaa pääsy, tervetuloa! Tilaisuutta voi seurata myös verkossa.


Kommentit (1)

Rahamuseon kevään ohjelma on julkaistu!

Rahamuseon kevään ohjelmassa talousennusteita, asuntomarkkinoita ja valvontaa

Rahamuseon kevään 2019 ohjelmassa esiin nousevat talousennusteet, viitekorot ja asuntomarkkinoiden toiminta, rahanpesu sekä finanssisektorin valvonta.

Tilaisuudet ovat kaikille avoimia ja maksuttomia. Ne pidetään Suomen Pankin rahamuseossa osoitteessa Snellmaninkatu 2, Helsinki. Tilaisuudet alkavat pääsääntöisesti klo 17, ja ne pidetään suomeksi, ellei toisin mainita.

Kommentit (1)

Generation €uro -finalistit 2019 on valittu

Suomen Generation €uro -kilpailun finaaliin ovat selvinneet joukkueet seuraavista lukioista (aakkosjärjestyksessä):

  • Helsingin suomalainen yhteiskoulu, Helsinki
  • Lahden yhteiskoulun lukio, Lahti
  • Ålands lyceum, Maarianhamina

Kolmannelle kierrokselle päässeet joukkueet osallistuvat 2.4.2019 Suomen Pankin rahamuseossa pidettävään Generation €uro -kilpailun finaaliin. Joukkueiden tulee esitellä ja perustella suullisesti ehdotuksensa EKP:n neuvoston korkopäätökseksi sekä mahdollisiksi muiksi rahapoliittisiksi toimiksi.

Voittajajoukkue opettajineen saa palkinnoksi tutustumismatkan Euroopan keskuspankkiin Frankfurtiin.

Onnea finalisteille ja kiitos kaikille osallistuneille joukkueille!


Riskinotto rahoitusmarkkinoilla – Tieteiden yö Suomen pankin rahamuseossa torstaina 10.1.2019 klo 17

Rahamuseon teemana vuoden 2019 Tieteiden yö -tapahtumassa on riskinotto rahoitusmarkkinoilla. Ohjelmassa on tietoiskuja, joissa Suomen Pankin ja Finanssivalvonnan asiantuntijat kertovat sijoitusriskeistä ja riskienhallinnasta. Tietoiskujen välillä on opastettuja kierroksia rahamuseoon. 

Tietoiskuja voi seurata myös verkossa.

Tietoiskut:

Klo 17 Euro 20 vuotta - tiedettä vai taidetta?
Pääjohtaja Olli Rehn, Suomen Pankki

Klo 18 Asuntomarkkinoiden riskit
Vanhempi ekonomisti Hanna Putkuri, Suomen Pankki

Klo 19 Mikä on volatiliteetti?
Tutkimuspäällikkö Esa Jokivuolle, Suomen Pankki

Klo 20 Hajautus sijoitusriskien hallinnassa
Rahoitusekonomisti Rasmus Ahvenniemi, Suomen Pankki

Klo 21 Pankkien riskinoton valvonta
Pääanalyytikko Sampo Alhonsuo, Finanssivalvonta

Opastetut kierrokset klo 17:30, 18:30, 19:30, 20:30 ja 21:30.

Tilaisuuteen on vapaa pääsy, tervetuloa!


Yleisötilaisuus rahamuseossa 18.12. klo 17: Miten kestävyysvaje selätetään?

Suhdanne jäähtymässä - mihin menee Suomen talous? Onko julkinen talous jo kestävällä pohjalla vai vaarantaako vauvakato vakauden?

Vt. ennustepäällikkö Meri Obstbaum esittelee Suomen Pankin tuoreen talousennusteen ja julkisen talouden näkymiä valottaa vanhempi ekonomisti Jarkko Kivistö.

Yleisötilaisuus Suomen Pankin rahamuseossa 18.12.2018 klo 17-18. Tilaisuuteen on vapaa pääsy, tervetuloa!


Generation €uro -kilpailu etenee toiselle kierrokselle – 10 joukkuetta jatkoon

Generation €uro Students’ Award Suomen kilpailun ensimmäiselle kierrokselle osallistui 37 joukkuetta 12 eri koulusta. Muutamasta koulusta osallistui useita joukkueita. 

Toiselle kierrokselle pääsevät monivalintatehtävässä parhaiten pärjänneet, kuitenkin korkeintaan yksi joukkue koulua kohti. Esimerkiksi Mäkelänrinteen lukiosta kaksi joukkuetta vastasi oikein kaikkiin kysymyksiin, jolloin nopeammin vastannut joukkue saa jatkopaikan. Toiselle kierrokselle pääsevät joukkueet seuraavista kouluista:

  • Etelä-Tapiolan lukio, Espoo
  • Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu 
  • Jakobstads gymnasium, Pietarsaari
  • Kauniaisten lukio
  • Lahden yhteiskoulu
  • Mäkelänrinteen lukio, Helsinki
  • Naantalin lukio
  • Tapiolan lukio, Espoo
  • Vasa övningsskola, Vaasa
  • Ålands lyceum, Maarianhamina

Toisella kierroksella joukkueita odottaa analyysitehtävä. Analyysitehtävässä joukkueiden tulee ilmoittaa korkopäätöksensä sekä perustella se talouden indikaattoreihin, euroalueen talouden ja rahatalouden kehitykseen ja inflaationäkymiin perustuvan arvionsa pohjalta. Joukkueita pyydetään tutustumaan myös epätavanomaisiin rahapoliittisiin toimiin.

Toinen kierros päättyy 23. tammikuuta 2019. Suomen Pankin asiantuntijoista koostuva raati arvioi vastaukset ja päättää, mitkä joukkueet pääsevät kansalliseen loppukilpailuun 2. huhtikuuta 2019. 

Generation €uro -kilpailu järjestetään kymmenessä euromaassa. Kaikille voittajajoukkueille jaetaan kunniakirjat Euroopan keskuspankissa järjestettävässä palkinnonjakotilaisuudessa, jossa joukkueilla on tilaisuus tavata EKP:n pääjohtaja ja euroalueen kansallisten keskuspankkien pääjohtajia. Keväällä 2018 Suomen kansallisen loppukilpailun voitti Ålands lyceum Maarianhaminasta. 

Generation €uro -kilpailun tavoitteena on auttaa keskiasteen opiskelijoita ymmärtämään rahapolitiikkaa ja hahmottamaan sen vaikutusta talouteen. Keskuspankin tehtävät tulevat opiskelijoille tutummiksi, kun he pääsevät tutustumaan korkopäätösten ja muun rahapoliittisen välineistön toimintaan ja käyttämään osaa niistä tiedoista, joita Euroopan keskuspankin neuvosto hyödyntää kokouksissaan. Kilpailulla pyritään myös syventämään opiskelijoiden tietämystä eurojärjestelmästä ja rahoitusalasta. 

Lisätietoa kilpailusta löytyy kilpailusivustolta, osoitteesta www.generationeuro.eu


Yleisötilaisuus rahamuseossa 20.11. klo 17: Ilmastonmuutos ja finanssisektori

Ilmastonmuutoksen torjuminen ja siihen sopeutuminen ovat tällä hetkellä ihmiskunnan suurimpia haasteita. Tarvitaan nopeita ja tehokkaita toimia, jotta voimme jättää jälkipolvillemme elinkelpoisen planeetan. Nämä toimet vaativat kuitenkin valtavan määrän rahoitusta, ja tämä taas edellyttää yksityisen sektorin sijoitusvarallisuuden aktivoitumista. Tätä tukemaan Euroopan komissio on julkaissut kestävän rahoituksen toimintasuunnitelman.

Kaikkien ilmastonmuutokseen liittyvien uhkakuvien keskellä on hyvä huomata, että ilmastonmuutoksen torjunta tulee onnistuessaan parantamaan talouskasvua ja poistamaan köyhyyttä. Tule kuulemaan lisää tästä sekä kestävän rahoituksen toimintasuunnitelmasta.

Tästä luennoi riskiasiantuntija Mikko Sinersalo Finanssivalvonnasta. Tilaisuus alkaa klo 17 ja siihen on vapaa pääsy. Tervetuloa!

Tilaisuutta voi seurata myös livenä verkossa.


Yleisötilaisuus rahamuseossa 6.11.2018: Talouskirja nyt – Kaikki rahasta

Kirjassaan "Kaikki rahasta" Julia Thurén käsittelee käytännönläheisesti rahaan liittyviä kysymyksiä: Miten toteutan unelmani? Miten voin aloittaa sijoittamisen, vaikka en vielä tiedä aiheesta mitään enkä oikein jaksaisi selvittääkään? Kuinka suuren asuntolainan uskallan ottaa? Miten varaudun eläkkeeseen?

Rahamuseon talouskirja nyt -tilaisuudessa kirjasta Julia Thurénin kanssa keskustelee Juha Pantzar Takuusäätiöstä. Haastattelijana Suomen Pankin viestintäpäällikkö Elisa Newby.

Tilaisuus alkaa klo 17 ja siihen on vapaa pääsy, tervetuloa!

Tilaisuutta voi seurata myös livenä verkossa.


Antti Heinosen luennon videotallenne nähtävissä

Antti Heinosen uusi kirja "Ruplista markkoihin" julkistettiin rahamuseossa tiistaina 23.10.2018. Katso videotallenne Heinosen luennosta alta. 

Nyt ilmoittautumaan Generation €uro –kilpailuun!

Haluatko osallistua jännittävään ja opettavaiseen kilpailuun, ja voittaa matkan Frankfurtiin?

Generation €uro -kilpailu on tarkoitettu lukiolaisille ja muille toisen asteen opiskelijoille. Kilpailun tavoitteena on auttaa nuoria ymmärtämään rahapolitiikkaa ja hahmottamaan sen vaikutusta talouteen.

Kilpailu on kolmivaiheinen. Kilpailun ensimmäinen kierros toteutetaan monivalintatehtävänä netissä 1.10.–14.11.2018. Toinen kierros on monipuolinen analyysitehtävä, joka järjestetään 3.12.2018–23.1.2019. Kolmas kierros eli suomalaisten koulujen finaali järjestetään Suomen Pankin rahamuseossa 2.4.2019. Voittajajoukkue matkustaa opettajansa kanssa 6.–7.5.2019 Euroopan keskuspankkiin, Frankfurtiin, jossa järjestetään kaikkien euromaiden yhteinen palkintojenjakoseremonia.

Rekisteröityminen kilpailuun on alkanut 1.10.2018. Voit ilmoittaa joukkueesi mukaan etusivulla näkyvästä "Ilmoittautuminen" -kohdasta.

Linkki kilpailusivustoon


Yleisötilaisuus rahamuseossa 23.10. klo 17: Suuriruhtinaskunnan setelit

Antti Heinosen uusi kirja "Ruplista markkoihin" julkistetaan rahamuseossa tiistaina 23.10.

Teoksessa kuvataan Suomen suuriruhtinaskunnan aikaa setelihistorian näkökulmasta. Ensi vaiheessa setelihuollon ratkaisut tehtiin kiinteänä osana Venäjän rahajärjestelmää. Krimin sodan aiheuttama epävakaisuus johti kuitenkin määrätietoisiin pyrkimyksiin Suomen rahajärjestelmän itsenäistämiseksi ja seteleiden hallinnan ottamiseen omiin käsiin. Samalla Suomen Pankki valitsi uuden viiteryhmän, sillä esimerkit ja asiantuntemus haettiin Pietarin sijasta Pohjoismaista sekä Keski-Euroopasta. 

Poliittisen ajattelun muutokset heijastuivat myös seteleiden kuva-aihe- ja symbolivalinnoissa. Suomen suuriruhtinaskunnan rahajärjestelmä oli tässä suhteessa poikkeuksellinen, ja huolimatta Venäjän viranomaisten pyrkimyksistä seteleiden hallinnan rajoittamiseksi se tasoitti tietä Suomen valtiolliseen itsenäisyyteen. 

Kirja yhdistää mielenkiintoisella tavalla eri lähteiden tietoa aikaisemmin julkaisemattomaan kuva-aineistoon. Yhdessä aikaisemmin ilmestyneiden Sodan ja rauhan rahat, Viimeiset markat ja Ensimmäiset eurot  kirjojen kanssa teos kattaa koko Suomen setelihistorian. 

Kirjan tekijällä Antti Heinosella on merkittävä kansainvälinen ura setelialalla. Nykyisin hän johtaa seteliteollisuuden maailmanlaajuista eettistä yhteistyötä, jonka tavoitteena on estää korruptiota ja edistää kilpailua. Sitä ennen hän toimi seteliväärennösten torjunnan keskuspankkiyhteistyöstä vastaavan ryhmän puheenjohtajana ja Euroopan keskuspankin setelijohtajana. Ennen siirtymistään Euroopan keskuspankkiin vuonna 1998 Heinonen vastasi maksuvälineistä Suomen Pankissa. 

Tilaisuus alkaa klo 17 ja siihen on vapaa pääsy. Tervetuloa!

Tilaisuutta voi seurata myös verkossa.


Yleisötilaisuus rahamuseossa 9.10. klo 17: Käteinen, kortti ja kännykkä – miten maksaminen muuttuu?

Kun odotamme palveluiden toimivan kellon ympäri viikonpäivistä riippumatta, ja tarvitsemamme palvelut siirtyvät yhä enemmän  tietoverkkoihin, myös maksamisen on muututtava.  Nykyaikaisen, käyttäjien tarpeita vastaavan maksamisen on oltava reaaliaikaista, sujuvaa, turvallista ja tuettava käyttäjiensä talouslukutaitoa. 

Mihin maksaminen on menossa ja miten keskuspankki voi siihen vaikuttaa – tästä alustaa osastopäällikkö Päivi Heikkinen rahamuseossa 9.10. klo 17.00.

Tilaisuuteen on vapaa pääsy, tervetuloa! Tilaisuus on myös katsottavissa suoraan verkossa.


Kommentit (2)

Rahamuseon uusi näyttely avataan 9.10.2018

Rahamuseon uusi vaihtuva näyttely avataan tiistaina 9.10. iltapäivällä. Käykö käteinen -näyttelyssä tutkitaan käteisen rahan käyttöä ympäri maailmaa valokuvan keinoin. 
Lisätietoja: http://www.rahamuseo.fi/fi/nayttelyt/kayko-kateinen/

Kuva: Donovan Heneman


Yleisötilaisuus rahamuseossa 4.10. klo 17: Euroalueen kasvu maailmantalouden myllerryksessä

Kasvu jatkuu, mutta näkymät ovat heikentyneet. Miten kauppapoliittiset jännitteet vaikuttavat näkymiin? Entä mitkä ovat inflaationäkymät ja jatkuuko globaalisti kevyt rahapolitiikka?

Toimistopäällikkö Hanna Freystätter esittelee tuoreen arvion rahapolitiikasta ja maailmantalouden kehityksestä

Freystätter-Hanna_web2.jpg

Kommentit (1)

Yleisötilaisuus rahamuseossa 25.9. klo 17: Bitcoin ja muut kryptovarat

Yksi tunnetuimmista virtuaalivaluutoista on Bitcoin. Sitä ja muita virtuaalivaluuttoja voidaan pitää eräänlaisena varallisuuden muotona, mutta vain niin kauan kun sillä on toimivat markkinat. Virtuaalivaluuttojen ja kryptovaluuttojen sijaan puhutaan jo monesti kryptovaroista. Virtuaalivaluuttoihin liittyy myös ilmiö nimeltä ICO (initial coin offering) eli uuden virtuaalivaluutan liikkeeseenlasku. ICO on tapa kerätä yritykselle tai tuotekehityshankkeelle riskirahoitusta. Se tarkoittaa uuden virtuaalivaluutan tai ns. tokenin ennakkomyyntiä.

Mitä ovat virtuaalivaluutat, kryptovarat tai digitaalinen keskuspankkiraha? Mitä on Initial Coin Offering eli ICO? Mitä riskejä näihin liittyy?

Neuvonantaja Aleksi Grym ja johtava digitalisaatioasiantuntija Hanna Heiskanen vastaavat näihin kysymyksiin rahamuseossa tiistaina 25.9. klo 17 alkaen.

Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Tervetuloa!

Finanssivalvonta järjestää erillisen alan yrityksille suunnatun tilaisuuden joulukuussa. Tässä tilaisuudessa kerrotaan mm. tulevasta sääntelystä ja valvonnasta.


Rahamuseon syksyn ohjelma julkaistu!

Rahamuseon suositut yleisötilaisuudet jatkuvat myös syksyllä 2018. Tänä syksynä esiin nousevat sekä käteinen raha ja talousosaamisen tärkeys. Lokakuussa avataan näyttely, joka esittelee käteisen käyttöä ympäri maailmaa ja aihetta käsitellään myös luennoilla. Rahoitusmarkkinoiden toiminta on syksyn toisena teemana.

Lue koko ohjelma täältä.


Kommentit (3)

Yleisötilaisuus rahamuseossa 29.8. klo 17: Central Banking in Turbulent Times

Kriisi laajensi keskuspankin pelikentän – syksyn yleisötilaisuudet käyntiin 29.8. klo 17

Finanssikriisi leimahti liekkeihin kymmenen vuotta sitten. Keskiviikkona 29.8. klo 17 rahamuseon Talouskirja nyt -tilaisuuden aiheena on keskuspankkien kriisiaikojen toimista kertova kirja "Central Banking in Turbulent times". Kriisin odottamattomat haasteet mullistivat rahapolitiikan.

Pääjohtaja Olli Rehn haastattelee kirjan kirjoittajia, Bruegelin vanhempaa tutkijaa Francesco Papadiaa ja Suomen Pankin johtokunnan jäsentä Tuomas Välimäkeä. Francesco Papadia työskenteli aivan euron ytimessä, EKP:n markkinaoperaatioiden johdossa, euron alkuvuodet.

Tilaisuus on englanninkielinen. Siihen on vapaa pääsy. Tervetuloa!


Kommentit (1)

Yleisötilaisuus rahamuseossa 19.6. klo 17: Suomen talouden ennuste

Mihin yltää Suomen talouden kasvu tänä vuonna? Entä vuosikymmenien päästä? Haluatko tietää miksi inflaatio on edelleen niin matala?

Ennustepäällikkö Juha Kilponen esittelee Suomen Pankin tuoreen ennusteen Suomen taloudesta.

Tule kuuntelemaan yleisötilaisuuteen Suomen Pankin rahamuseoon tiistaina 19.6.2018 klo 17 alkaen! Tilaisuuteen on vapaa pääsy, tervetuloa!


Suomen Pankin avoimet ovet rahamuseossa 25.-28.5.2018

Rahamuseossa järjestetään Suomen Pankin avointen ovien myös verkossaaikana useita tapahtumia. Kaikkiin tapahtumiin on vapaa pääsy mutta paikkoja on rajoitetusti.

Museon pysyvän näyttelyn lisäksi voi tutustua myös Suomen Pankista sisällissodan aikaan kertovaan näyttelyyn "Suomen Pankki 1918".

Suomen Pankin päärakennuksen tapahtumista on tietoa pankin verkkosivuilla.


Perjantai 25.5.
Museo on auki klo 11–20.
Opastetut kierrokset rahan maailmaan tasatunnein klo 12, 13, 14, 15, 16 ja 17. Opastukset ovat maksuttomia.


Lauantai 26.5.
Museo on auki klo 11–17.

Klo 14 on yleisölle avoin keskustelutilaisuus aiheesta Vuosi 1918 kirjallisuudessa ja tutkimuksessa, jossa keskitytään uusimpiin sisällissotaa käsitteleviin kirjoihin ja tutkimuksiin.

Sisällissotaa on käsitelty suomalaisessa kirjallisuudessa mittavasti, sodan päättymisestä alkaen. On romaaneja, on aikalaiskuvauksia, naisten sekä lasten kohtaloihin keskittyviä teoksia ja muistelmia. Eri tyylilajeja – kaunokirjallisuutta, tietokirjallisuutta ja akateemista tutkimusta – on julkaistu jokaisella vuosikymmenellä.

Aiheesta keskustelevat professori emeritus Seppo Hentilä, kirjailija Anneli Kanto ja kirjailija Antti Tuuri. Keskustelun juontaa Erkki Liikanen.

Seppo Hentilä on tutkinut vuoden 1918 tapahtumia ja niiden jättämiä jälkiä teoksissaan Saksalainen Suomi 1918 (2016; yhdessä Marjaliisa Hentilän kanssa) sekä Pitkät varjot: Muistamisen historia ja politiikka (2018).
Anneli Kanto on tamperelainen kirjailija, joka on kuvannut sisällissodan ihmiskohtaloita romaaneissaan Veriruusut (2016) ja Lahtarit (2018).
Antti Tuuri on Pohjanmaalla syntynyt kirjailija, joka on käsitellyt vuotta 1918 useissa teoksissaan, mm. Kylmien kyytimies (2007) Surmanpelto (2008), Suuri viljajuna Siperiasta (2009) ja Tammikuu 1918 (2017).

Klo 16 historiantutkija Vappu Ikonen esittelee museon vaihtuvan näyttelyn "Suomen Pankki 1918".


Sunnuntai 27.5.
Museo on auki klo 11–17.
Museossa järjestetään sunnuntaina kaksi tilaisuutta, joissa esitetään Peter von Baghin viimeisinä vuosinaan tekemä persoonallinen dokumenttielokuva ’Suomalaiset ja raha – rakkaustarina’. Dokumenttielokuvassa yhdistyy taide ja arjen historia, ja siitä välittyy katsojille Peter von Baghin huumori ja humanismi.

Tilaisuuden musiikista vastaa Kaurismäen elokuvissa usein näytellyt taiteilija Sakari Kuosmanen. Lämpimästi tervetuloa!

Tilaisuus I
12:30 alkaen:
Tilaisuuden avaus
Sakari Kuosmanen: tunnettua elokuvamusiikkia
Antti Alanen, Sakari Kuosmanen ja Erkki Liikanen keskustelevat Peter von Baghin elämäntyöstä
’Suomalaiset ja raha – rakkaustarina’

Ohjelman kesto n. 1h 30 min
Tätä tilaisuutta voi seurata myös verkossa.  

Tilaisuus II
klo 14:45 alkaen
Ohjelma kuten yllä mutta tässä tilaisuudessa esitetään ensimmäisen tilaisuuden keskustelu videotallenteena.  

Peter von Bagh (1943-2014) oli suomalainen elokuva-alan moniosaaja sekä kirjailija, historiantutkija ja festivaalijohtaja. Hän on tehnyt kymmeniä televisioelokuvia, dokumentteja sekä kirjoittanut liki 40 tietokirjaa. Hän johti Suomen Elokuva-arkistoa ja lukeutui Sodankylän elokuvajuhlien perustajiin.

Antti Alanen on palkittu tietokirjailija, joka on osaltaan jatkanut Peter von Baghin työtä Kansallisen audiovisuaalisen instituutin KAVI:n ohjelmistosuunnittelijana ja erityisasiantuntijana. Hän on mm. toimittanut yhdessä saksalaisen kriitikon Olaf Möllerin kanssa kirjan Citizen Peter, jossa Peter von Baghin monipuolista elämänuraa tarkastellaan useasta näkökulmasta.

Sakari Kuosmanen on suomalainen laulaja ja näyttelijä, joka on levyttänyt useita sooloalbumeita ja ollut ohjaaja Aki Kaurismäen luottonäyttelijä. Hän on esiintynyt mm. elokuvissa ’Toivon tulla puolen’ (2017), ’Mies vailla menneisyyttä’ (2002), ’Juha’ (1999) ja ’Kauas pilvet karkaavat’ (1996).


Maanantai 28.5.
Museo on auki klo 11–20. 
Opastetut kierrokset rahan maailmaan tasatunnein klo 12, 13, 14, 15, 16 ja 17. Opastukset ovat maksuttomia.


Yleisötilaisuus rahamuseossa 16.5. klo 17: Rahoitusjärjestelmän vakaus

Suomalaisten kotitalouksien velkaantuneisuus jatkaa kasvuaan ja Suomen pankkisektori on kasvamassa EU:n suurimpien joukkoon. Miten kotitalouksien velkaantuneisuus voi aiheuttaa koko kansantalouteen vaikuttavia ongelmia ja miten se on jakaantunut eri alueille Suomessa? Mitä keinoja tarvittaisiin velkaantuneisuuden hillitsemiseen? Digitalisaatio uudistaa rahoituspalveluiden tarjontaa ja osaltaan tuo uusia riskejä, jotka edellyttävät kuluttajilta hyvää talouslukutaitoa.

Toimistopäällikkö Paavo Miettinen vastaa näihin kysymyksiin ja esittelee vakausarviota rahamuseossa tiistaina 16.5.2018 klo 17 alkaen.

Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Tervetuloa!


Pääjohtaja Erkki Liikanen rahamuseossa 8.5.2018: Keskuspankit suuren finanssikriisin jälkeen

Miten suuri finanssikriisi mullisti rahapolitiikan ja pankkivalvonnan? Voidaanko kriisin toistuminen Euroopassa estää? EKP:n neuvostossa pitkään vaikuttanut Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen kertoo, miten keskuspankit ovat muuttuneet hänen virkakautensa aikana ja mitä hän odottaa euroalueen tulevaisuudelta.

Tilaisuus alkaa klo 17 ja siihen on vapaa pääsy. Tervetuloa! Huom: Paikkoja on rajoitetusti.

Tilaisuutta voi seurata myös verkossa.


Generation €uro tävlingvinnare i ECB

Efter att ha segrat i den nationella finalen i tävlingen Generation Euro Student Award fick vårt lag från Ålands lyceum som bestod av Elin Boman, Alex Johansson, Melker Lundberg, Emil Rönnberg och läraren Anders Casén åka på en prisresa till ECB i Frankfurt där vi sammanstrålade med studerande och lärare från 11 olika euroländer. Avfärden skedde tidigt på morgonen den 10 april. Väl framme i Frankfurt inleddes den första dagen  med registrering och lunch. Sedan fick vi uppleva en guidad rundvandring i den imponerande centralbanksbyggnaden, vackert belägen vid floden Main, varefter det var dags för gruppfotografering. Härefter följde en mycket intressant guidad rundtur i staden med bland annat en quiz där det gällde att hitta olika byggnader och symboler, samt utföra olika uppgifter. Efter ett kort stopp på hotellet blev det gemensam middag och fri samvaro resten av kvällen.

Den andra dagen inleddes i ECB:s nya Visitors Center där vi fick lyssna till tre olika föreläsningar om centralbankens verksamhet, samt bekanta oss med den interaktiva utställningen. Efter lunchen var det dags för resans höjdpunkt; en sammankomst med centralbankschefen Mario Draghi som efter ett inledningsanförande svarade på deltagarnas frågor, varefter samtliga lag fick motta varsitt diplom. Denna programpunkt streamades över ECB:s hemsida och kan även ses på Youtube (https://www.youtube.com/watch?v=istIaoKVc9M). Efter två intensiva dagar var det sedan dags att inleda hemfärden.

Laget från Ålands lyceum tackar för mycket intressanta, inspirerande och spännande upplevelser i Frankfurt!


Yleisötilaisuus rahamuseossa 10.4. klo 17: Punainen Suomen Pankki 1918

Rahamuseon studia monetaria -luentosarjassa esiintyy tiistaina 10.4. dosentti Antti Kuusterä aiheenaan Punainen Suomen Pankki 1918.

Sata vuotta sitten huhtikuussa 1918 Tampereella punaiset olivat ankarien taistelujen jälkeen antautuneet, ja 10 000 miehen saksalainen armeijakunta oli vallannut Helsingin. Kansanvaltuuskunnan hallitseman punaisen Suomen vaihe oli päättymässä, mutta katkeran sisällissodan seurauksista kärsittiin vielä pitkään. Tapahtumat keskuspankissa olivat monilta osin poikkeuksellisia ja yleisestä kuvasta poikkeavia, joten ne on syytä tuoda esiin.

Suomen Pankin siirtäminen punaisen Suomen haltuun toteutettiin hämmästyttävän maltillisesti ilman suurta väkivaltaa. Hieman kärjistäen voidaan kuvata tätä tapahtumaketjua määritteellä ”laillisin muodoin toteutettu laiton haltuunotto.” Tämän teki mahdolliseksi Suomen Pankin asema eduskunnan alaisena instituutiona, jonka ylin valvonta kuului eduskunnan valitsemille pankkivaltuusmiehille. Punaisen puolen johtavat talousasiantuntijat ymmärsivät alusta lähtien Suomen Pankin merkityksen. Ilman toimivaa keskuspankkia sisällissotaa käyvän maan taloutta ei voitaisi hoitaa.

Esityksessään Kuusterä keskittyy erityisesti seuraaviin teemoihin:
-  Suomen Pankin juridinen asema sekä johdon koostumus
-  Millainen merkitys Suomen Pankilla oli ”Punaisen Suomen” talouden hoidossa
-  Miten kansanvaltuuskunta onnistui Suomen Pankin varallisuuden haltuun ottamisessa
-  Millaiset tekijät selittävät tämän maltillisen haltuunoton

Helsingin vapautumisen jälkeen vanha johtokunta astui pankkiin 14.4.1918. Ensi vaikutelma oli positiivinen, sillä pankin tiloja oli ainakin ulkonaisesti kohdeltu kunnioittavasti eikä mitään suurta hävitystä ollut näkyvillä. Näin maltillinen asenne Suomen Pankin pääkonttoria kohtaan oli säilynyt loppuun asti.

Tilaisuus alkaa klo 17 ja se kestää tunnin. Vapaa pääsy, tervetuloa!


Yleisötilaisuus rahamuseossa 27.3. klo 17: Rahapolitiikan ja maailmantalouden näkymät

Keskeisten maiden samantahtinen kasvu siivittää maailmantaloutta. Euroalueen kasvun vahvuus on yllättänyt. Onko kasvun piristyminen lyhyt- vai pitkäkestoista? Kiihtyykö inflaatio? Entä minkälaiset riskit varjostavat maailmantalouden näkymiä? 

Toimistopäällikkö Hanna Freystätter vastaa näihin kysymyksiin ja esittelee maailmantalouden näkymiä rahamuseossa tiistaina 27.3.2018 klo 17 alkaen.

Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Tervetuloa!

VTT Hanna Freystätter työskentelee rahapolitiikka- ja tutkimusosaston kansainvälisen ja rahatalouden toimiston päällikkönä. Suomen Pankin kansainvälisen talouden ennuste on laadittu hänen johdollaan.

#suomenpankki #talousennuste #ennuste #rahamuseo


Ålands lyceum voitti Generation €uro -kilpailun – joukkue lähtee Frankfurtiin

Ålands lyceumin joukkue on voittanut Generation €uro -kilpailun Suomen finaalin. Tasaväkisen kilpailun muut finalistit olivat Etelä-Tapiolan lukion joukkue ja Mäkelänrinteen lukion joukkue. Loppukilpailu järjestettiin Suomen Pankin rahamuseossa 5.3.2018. Voittajan valitsi Suomen Pankin asiantuntijaraati, jonka puheenjohtajana toimi Suomen Pankin johtokunnan varapuheenjohtaja Olli Rehn.

Voittajajoukkue saa palkinnoksi tutustumismatkan Euroopan keskuspankkiin Frankfurtiin. EKP:hen pääsevät tutustumaan Elin Boman, Alex Johansson, Melker Lundberg ja Emil Rönnberg. Opettajajäsenenä joukkuetta ohjasi Anders Casén. Kaksi muuta loppukilpailuun selvinnyttä joukkuetta palkittiin kirjalahjakorteilla.

"Generation €uro -kilpailu antaa nuorille mahdollisuuden kurkistaa, miten taloutta koskevia päätöksiä käytännössä tehdään. Kilpailun kautta opitut taidot kannustavat nuoria seuraamaan taloutta myös myöhemmin elämässään", sanoi Suomen Pankin johtokunnan varapuheenjohtaja Olli Rehn palkintojenjaossa.

Generation €uro -joukkuekilpailussa testataan opiskelijoiden perehtyneisyyttä rahapolitiikkaan. Kilpailu muistuttaa monella tavalla keskuspankin ekonomistin päivittäistä työtä: kilpailijat seuraavat ja analysoivat laaja-alaisesti taloutta ja rahataloutta sekä haastavat omia ja muiden näkemyksiä.

Kilpailu järjestetään vuosittain 11 euromaassa 16–19-vuotiaille opiskelijoille. Nelihenkisten joukkueiden tehtävänä on valmistella ja esitellä ehdotus EKP:n neuvoston korkopäätökseksi sekä mahdollisiksi muiksi rahapoliittisiksi toimiksi.

Suomessa kilpailun järjestää Suomen Pankki, joka pyrkii edistämään nuorten talousosaamista. Kilpailun kautta nuoret oppivat hahmottamaan rahapolitiikan vaikutusta euroalueen talouteen ja yleisesti keskuspankkien toimintaa.

Kilpailun ensimmäinen kierros järjestettiin verkossa tietovisana, johon osallistui Suomesta 20 joukkuetta 10 koulusta. Toisella kierroksella joukkueet tekivät analyysitehtävän, jonka kilpailun raati pisteytti. Loppukilpailuun selvisi kolme parasta joukkuetta.

Katso kuvia finaalista

Voittajajoukkue kiittää opettajaansa, kanssakilpailijoita ja Suomen Pankkia:

Yleisötilaisuus rahamuseossa 14.3. klo 17: Finanssikriisistä 10 vuotta, mikä on muuttunut?

Rahamuseon studia monetaria -sarjassa keskiviikkona 14.3. käsitellään reilut 10 vuotta sitten alkanutta finanssikriisiä kaikille avoimessa tilaisuudessa. Esillä ovat syyt ja seuraukset. Mikä oikein on muuttunut rahoitusmarkkinoilla globaalisti, Euroopassa ja Suomessa kriisin seurauksena?  Kriisi laukaisi pankki- ja rahoitussääntelyssä uuden, tiukentuvan kauden.  Entä mitä haasteita häämöttää horisontissa finanssialalle keskuspankin ja valvonnan näkökulmasta? Mitkä ovat muutoksen ajurit? 

Suomen Pankin osastopäällikkö Katja Taipalus ja Finanssivalvonnan pääanalyytikko Sampo Alhonsuo pitävät luennon, tule esittämään heille tiukkoja kysymyksiä finanssikriisistä!

Tilaisuus alkaa klo 17 alkaen ja siihen on vapaa pääsy.


Kommentit (1)

Yleisötilaisuus rahamuseossa 6.3. klo 17: Globalisaatio koetuksella

Tiistaina 6.3.2018 rahamuseon Talouskirja nyt -sarjassa vuorossa Sixten Korkmanin teos Globalisaatio koetuksella. Häntä haastattelee vanhempi neuvonantaja Meri Obstbaum Suomen Pankin rahapolitiikka- ja tutkimusosaston ennustetoimistosta.

Sixten Korkman on tehnyt näyttävän uran tutkijana ja virkamiehenä. Hän on vuodesta 2013 toiminut professorina Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa. Sitä ennen hän on ehtinyt toimia toimitusjohtajana Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksessa, talous- ja rahoitusasioista vastaavana pääjohtajana EU:n neuvoston talouspoliittisella osastolla, ylijohtajana valtiovarainministeriön kansantalousosastolla ja toimistopäällikkönä Suomen Pankissa. Korkman väitteli tohtoriksi Helsingin yliopistosta vuonna 1978.

Kirjassaan Korkman käy läpi globalisaation syitä ja seurauksia, etuja ja haittoja. Suhtautuminen globalisaatioon on poliittinen vedenjakaja: yhtäältä avoimen talouden katsotaan olevan väylä vaurauteen, toisaalta globalisaation väitetään luovan epävakautta ja eriarvoisuutta.

Näitä kysymyksiä käydään läpi rahamuseossa. Tilaisuus alkaa klo 17 ja siihen on vapaa pääsy. Huom! Paikkoja on rajoitetusti.

Tilaisuutta voi seurata myös livenä verkossa.


Kommentit (4)

Yleisötilaisuus 28.2.2018 klo 17: Suomen Pankki 1918 -näyttelyn esittely

Tulleista pyynnöistä johtuen järjestämme pääjohtaja Erkki Liikasen isännöimänä tutustumiskäynnin rahamuseon Suomen Pankki 1918 -näyttelyyn. Huom! Tilaisuuteen on vapaa pääsy mutta paikkoja on rajoitetusti.

Näyttely kertoo Suomen Pankin toiminnasta sisällissodan aikana ja siitä, miten sota vaikutti Suomen rahatalouteen ja maksuvälineisiin. Näyttelyyn voi tutustua myös verkossa.

Lisätietoja yleisötilaisuudesta rahamuseon facebook-sivulla.


Yleisötilaisuus rahamuseossa 20.2. klo 17: Rahapolitiikan strategia, toiminta ja onnistuminen

Rahamuseon suosittu studia monetaria -sarja jatkuu! Tiistaina 20.2. osastopäällikkö Tuomas Välimäen luento aiheesta Rahapolitiikan strategia, toiminta ja onnistuminen.

Useimpia maailman suurimpien keskuspankkien toimintaa ohjaa pyrkimys hintavakauteen. Studia monetaria -luennolla selvitetään, miksi meillä euroalueellakin rahapolitiikan strategiseksi tavoitteeksi on asetettu noin kahta prosenttia lähentelevä inflaatio, mitä tavoitteen saavuttamiseksi on tehty ja kuinka siinä on onnistuttu. 

Tule kuulemaan, miksi keskuspankin perinteisen korkopolitiikan rinnalle on otettu uusia tapoja vaikuttaa rahoitusoloihin, mitä arvopaperiostoilla tavoitellaan ja miksi keskuspankki tekee ennakoivaa viestintää.

Tilaisuus alkaa klo 17 ja siihen on vapaa pääsy. Tervetuloa!


Kommentit (1)

Generation €uro -finalistit 2018 on valittu

Suomen Generation €uro -kilpailun finaaliin ovat selvinneet joukkueet seuraavista lukioista (aakkosjärjestyksessä):

- Etelä-Tapiolan lukio, Espoo
- Mäkelänrinteen lukio, Helsinki
- Ålands lyceum, Maarianhamina

Kilpailun toisella kierroksella joukkueiden tehtävänä oli laatia arvio euroalueen taloustilanteesta ja inflaationäkymistä, sekä päättää ohjauskorosta ja mahdollisista muista rahapoliittisista toimista.

Kolmannelle kierrokselle päässeet joukkueet osallistuvat 5.3.2018 Suomen Pankin rahamuseossa pidettävään Generation €uro -kilpailun finaaliin. Joukkueiden tulee esitellä ja perustella suullisesti ehdotuksensa EKP:n neuvoston korkopäätökseksi sekä mahdollisiksi muiksi rahapoliittisiksi toimiksi.

Voittajajoukkue opettajineen saa palkinnoksi tutustumismatkan Euroopan keskuspankkiin Frankfurtiin.

Onnea finalisteille ja kiitos kaikille osallistuneille joukkueille!

Suomen Pankki 1918 -näyttely avattu rahamuseossa

Rahamuseossa tänään näyttely kertoo Suomen Pankin toiminnasta sisällissodan aikana. Se kertoo myös, miten sota vaikutti Suomen rahatalouteen ja maksuvälineisiin. Näyttely on esillä 31.1.–30.9.2018. Näyttelyyn voi tutustua myös verkossa.

Näyttelyn avasi pääjohtaja Erkki Liikanen. Pääjohtaja Liikasen avajaispuhe.


Rahamuseon kevään ohjelma on julkistettu

Rahamuseon kevään ohjelmassa pankkitoimintaa sadan vuoden takaa ja luotaus tulevaan. Rahamuseon kevään 2018 ohjelmassa esiin nousevat sekä historia että nykyisyys. Vuosi 1918 näkyy keskuspankin toimintaa sata vuotta sitten käsittelevissä tilaisuuksissa. Koko ohjelma on luettavissa täällä.


Yleisötilaisuus rahamuseossa 31.1. klo 17: Sodan ja rauhan rahat

Rahamuseon vuoden 2018 kevätkauden ensimmäisessä yleisötilaisuudessa EKP:n entinen setelijohtaja Antti Heinonen kertoo vuoden 1918 sekavista rahaoloista.


Tämä punaisten liikkeeseen laskema seteli on myöhemmin mitätöity.

Rahamuseo on suljettu 23.–26.1.2018

Rahamuseo on suljettu 23.–26.1. Päivitämme vaihtuvaa näyttelyä. Uusi näyttely Suomen Pankki 1918 avataan 31.1.2018.


Rahamuseon suurnäyttely “Mistä Suomi elää 2067?” loppuu sunnuntaina

Rahamuseon suurnäyttely "Mistä Suomi elää 2067?" on esillä enää kaksi päivää! Tämä Suomi 100 -hanke pidettiin esillä vielä vuoden 2018 ensimmäiset viikot mutta nyt näyttely on päättymässä.

Vielä siis ehtii tutustumaan Kuvataidelukion ja Vaskivuoren lukion lahjakkaiden opiskelijoiden luomiin taideteoksiin!

Museo on auki lauantaina ja sunnuntaina klo 11-16. Vapaa pääsy, tervetuloa!


VELKAA! Tieteiden yö Suomen Pankin Rahamuseossa torstaina 18.1.2018

Rahamuseon teemana vuoden 2018 Tieteiden yön tapahtumassa on velka ja velkaantuminen. Illan tietoiskuissa Suomen parhaat asiantuntijat kertovat, mitä hyvää ja pahaa on velassa, miten sitä hallitaan ja mikä on velan rooli kaiken rahan lähteenä. Esitysten välillä järjestetään opastettuja museokierroksia. Museokahvila palvelee myös luottokortilla, jos siinä on limiittiä jäljellä.

Rahamuseo avoinna klo 17-22.

Tietoiskut tasatunnein:
klo 17   Johtaja Mika Arola, Valtiokonttori: Valtion velka Suomessa
klo 18   Pääanalyytikko Sampo Alhonsuo, Finanssivalvonta: Kotitalouksien velkaantuminen
klo 19   Tutkimuspäällikkö Esa Jokivuolle, Suomen Pankki: Milloin velkaa on liikaa?
Klo 20   Vanhempi ekonomisti Riikka Nuutilainen, Suomen Pankki: Kiinan velka ja maailmantalous
klo 21   Neuvonantaja Karlo Kauko, Suomen Pankki: Yhden raha on toisen velka

Mistä Suomi elää 2076? -näyttely esillä 21.1.2018 asti

Rahamuseon suurnäyttely Mistä Suomi elää 2067? on esillä vielä kolme viikkoa!

Helsingin kuvataidelukion ja Vaskivuoren lukion huippulahjakkaat opiskelijat tuovat eteemme maailman 50 vuoden kuluttua. Millainen on Suomi vuonna 2067? Mitä ovat elinkeinomme? Mikä on arvokasta? Mitä on suomalaisuus 50 vuoden päästä? Näitä näkökulmia avataan näyttelyssä taiteen keinoin. Nuoret taiteilijat ovat luoneet omat näkemyksensä tulevaisuuden Suomesta. 

Näyttely päättyy sunnuntaina 21.1.2018. Vielä ehtii tutustua upeisiin taideteoksiin, tervetuloa!


Hanne Pirilä: Rahanainen


Museokahvilassa 10 000 mk setelimuki

Vinkki pukinkonttiin!

Museokahvilassa on myynnissä Iittalan Mainio-sarjan muki, jossa kuva-aiheena 10 000 markan seteli vuodelta 1955. Näitä mukeja saa vain meiltä ja paikan päältä ostettuina. Hinta 20 € / kpl.


Kommentit (2)

Yleisötilaisuus rahamuseossa 19.12. klo 17: Suomen talouden näkymät

Suomen talouden kasvu vahvistuu, mutta mikä hidastaa työllisyyden paranemista? 

Mikä on tämänhetkinen Suomen Pankin arvio kestävyysvajeesta? Entä rakennetyöttömyydestä?   

Ennustepäällikkö Juha Kilponen esittelee Suomen Pankin uuden Suomen talousennusteen vuosille 2017–2020 ja kertoo ennustetta  taustoittavien artikkeleiden sisällöstä. 

Tervetuloa tenttaamaan asiantuntijoitamme!

Tilaisuus pidetään rahamuseossa tiistaina 19.12. klo 17 alkaen. Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Paikkoja on kuitenkin rajoitetusti.


Kommentit (1)

Pääjohtaja Erkki Liikasen luento 4.12.2017 rahamuseossa katsottavissa verkossa

Pääjohtaja Erkki Liikasen rahamuseossa 4.12.2017 pitämän luennon "Suomi 100, EU:ssa 23 vuotta. Entä tästä eteenpäin?" videotallenne on katsottavissa verkossa:

Sarah Polyakovin videoteos “Metsä” Finanssivalvonnan seinässä

Sarah Polyakovin videoteos Metsä heijastetaan Finanssivalvonnan seinään joulukuun ajan klo 16–08 välisenä aikana.

Teos koostuu julkisivulle projisoidusta videosta, jossa näkyy tuulen heiluttaman puun varjo. Puu on mänty, yksi Suomen yleisimmistä puulajeista.

Teos kytkeytyy rahamuseon näyttelyyn Mistä Suomi elää 2067? puiden ja varjojen symbolisuuden, katsojan assosiaatioiden ja poliittisen sekä taloudellisen tiedon kautta. Teos kommentoi Suomen talouden tulevaisuutta, mutta varsinaisen kannanoton muodostaa katsoja. Teos on siis tulkinnalle avoin, ja katsoja valitsee itse, ennustaako teos dystopiaa vai utopiaa.

Lisätietoja näyttelystä ks: http://www.rahamuseo.fi/fi/nayttelyt/mista-suomi-elaa-2067/


Studia monetaria 4.12.2017: Suomi 100, EU:ssa 23 vuotta. Entä tästä eteenpäin?

Satavuotias Suomi on taloudellinen menestystarina. Itsenäisyytensä aikana Suomi on noussut pitkältä takamatkalta maailman kehittyneimpien maiden joukkoon. Koulutustason nousu, investoinnit ja kansainvälinen kanssakäyminen ovat tukeneet kasvua. Yhteydet muuhun Eurooppaan ovat tiivistyneet, ja rahaolot ovat vakautuneet.

Aiemmin taloutta tukenut työikäisen väestön määrän kasvu on nyt kuitenkin kääntynyt supistumiseksi, kun sodan jälkeen syntyneet suuret ikäluokat ovat tulleet eläkeikään. Lisäksi työn tuottavuuden paraneminen on vähitellen vaimentunut. Mitä nämä trendit merkitsevät toista itsenäistä vuosisataansa aloittavalle Suomelle?

Pääjohtaja Erkki Liikanen pohtii tätä kysymystä rahamuseossa Suomen satavuotispäivän kynnyksellä 4.12. klo 17.

Tilaisuutta voi seurata myös verkossa osoitteessa: https://suomenpankki.videosync.fi/suomi-eun-jasenena

Tilaisuuteen on vapaa pääsy, paikkoja on kuitenkin rajoitetusti. 

Tervetuloa!


Matti Vanhala pääjohtajana -historiaseminaarin tallenne katsottavissa

Rahamuseossa 28.11.2017 pidetyn historiaseminaarin "Matti Vanhala, Suomen Pankin euroajan ensimmäinen pääjohtaja" videotallenne on katsottavissa Suomen Pankin youtube-kanavalla.

Generation €uro -kilpailu etenee toiselle kierrokselle – 10 joukkuetta jatkoon

Generation €uro Students’ Award Suomen kilpailun ensimmäiselle kierrokselle loka- ja marraskuussa osallistui 20 joukkuetta 10 eri koulusta. Muutamasta koulusta osallistui useita joukkueita. 

Toiselle kierrokselle pääsevät monivalintatehtävässä parhaiten pärjänneet, kuitenkin korkeintaan yksi joukkue koulua kohti. Toiselle kierrokselle pääsevät joukkueet seuraavista kouluista: 

  • Etelä-Tapiolan lukio 
  • Helsingin medialukio 
  • Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu 
  • Jyväskylän Lyseon lukio 
  • Kerttulin lukio 
  • Kuopion Lyseon lukio 
  • Mäkelänrinteen lukio 
  • Tampereen lyseon lukio 
  • Tapiolan lukio 
  • Ålands lyceum 

Toisella kierroksella joukkueita odottaa analyysitehtävä. Analyysitehtävässä joukkueiden tulee ilmoittaa korkopäätöksensä sekä perustella se talouden indikaattoreihin, euroalueen talouden ja rahatalouden kehitykseen ja inflaationäkymiin perustuvan arvionsa pohjalta. Joukkueita pyydetään tutustumaan myös epätavanomaisiin rahapoliittisiin toimiin.

Toinen kierros päättyy 24. tammikuuta 2018. Suomen Pankin asiantuntijoista koostuva raati arvioi vastaukset ja päättää, mitkä joukkueet pääsevät kansalliseen loppukilpailuun 5. maaliskuuta 2018. 

Generation €uro -kilpailu järjestetään yhdessätoista euromaassa. Sen lisäksi EKP järjestää kilpailun kansainvälisille kouluille. Kaikille voittajajoukkueille jaetaan kunniakirjat Euroopan keskuspankissa järjestettävässä palkinnonjakotilaisuudessa, jossa joukkueilla on tilaisuus tavata EKP:n pääjohtaja ja euroalueen kansallisten keskuspankkien pääjohtajia. Keväällä 2017 Suomen kansallisen loppukilpailun voitti Ålands lyceum Maarianhaminasta. 

Generation €uro -kilpailun tavoitteena on auttaa keskiasteen opiskelijoita ymmärtämään rahapolitiikkaa ja hahmottamaan sen vaikutusta talouteen. Keskuspankin tehtävät tulevat opiskelijoille tutummiksi, kun he pääsevät tutustumaan korkopäätösten ja muun rahapoliittisen välineistön toimintaan ja käyttämään osaa niistä tiedoista, joita Euroopan keskuspankin neuvosto hyödyntää kuukausittain. Kilpailulla pyritään myös syventämään opiskelijoiden tietämystä eurojärjestelmästä ja rahoitusalasta. 

Lisätietoa kilpailusta löytyy kilpailusivustolta, osoitteesta https://www.generationeuro.eu/index.php?id=1&L=19.

Historiaseminaari 28.11.2017: Matti Vanhala, Suomen Pankin euroajan ensimmäinen pääjohtaja

Valtiot. toht. Antti Suvanto (pj.) keskustelee Suomen Pankin entisten osastopäälliköiden Markus Fogelholmin ja Kjell Peter Söderlundin kanssa.

Matti Vanhala oli Suomen Pankin mies yli kolmenkymmenen vuoden ajan. Johtokuntaan hän nousi 1992 ja pääjohtajaksi hänet nimitettiin 1998. Hänen toinen toimikautensa pääjohtajana päättyi sairauden vuoksi ennenaikaisesti huhtikuussa 2004. Vanhalan kauteen mahtuvat kattava säännöstely, säännöstelyn purkaminen, pankkikriisi sekä Suomen EU-jäsenyys. Vanhala oli luotsaamassa Suomea rahaliittoon ja Suomen Pankkia Euroopan keskuspankkijärjestelmään. Pääjohtajana Vanhala esitti ajoittain räväköitäkin kannanottoja talouspolitiikkaan. Keskuspankkien avoimuuden edistäjänä Vanhala oli aikaansa edellä. Kasainvälisesti Vanhala tunnettiin jopa paremmin kuin kotimaassa.

Tilaisuutta voi seurata verkossa osoitteessa
https://suomenpankki.videosync.fi/2017-11-historiaseminaari-matti-vanhala

Markus Fogelholm ja Kjell Peter Söderlund olivat Matti Vanhalan läheisiä työtovereita Suomen Pankissa. Fogelholm toimi myöhemmin Pankkiyhdistyksen toimitusjohtajana. Söderlund puolestaan johti Suomen Pankin kansainvälistä sihteeristöä ja toimi johdon sihteeristön päällikkönä. Keskustelua johtaa Suomen Pankissa pitkän päivätyön tehnyt VTT Antti Suvanto.

Tilaisuus alkaa klo 17 ja siihen on vapaa pääsy. Huom! Paikkoja on rajoitetusti.


Lukiolaiset kysyvät, pääjohtaja vastaa

Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen vieraili marraskuun alussa 2.11. Tapiolan lukiossa. Vierailun juonsivat lukion oppilaat Sofia Kurki ja Aino Saniola, jotka haastattelivat Liikasta tunnin ajan täydessä auditoriossa.

Keskustelun aiheet pyörivät talouden nykytilanteen, Suomen poliittisen historian ja Liikasen pitkältä uralta keräämien kokemusten ympärillä. Tilaisuuden päätteeksi oppilaat saivat vielä mahdollisuuden kirjallisiin jatkokysymyksiin, joiden vastaukset julkaisemme nyt tässä.

KYSYMYS 1

Millaiset ovat euroalueen tulevaisuuden talousnäkymät lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä? EKP jatkaa edelleen elvyttävää rahapolitiikkaa: ohjauskorkoa ei ole nostettu ja pankki ostaa myös velkakirjoja, eli laskee rahaa liikkeelle. Uskotteko, että nämä toimet ovat edelleen tarpeen?

(Vaikka yleinen inflaatio ei ole toivotulla 2 %:n tasolla, ovat joillakin aloilla hinnat nousseet hurjasti, esimerkiksi Suomessa pääkaupunkiseudulla asuntojen hinnat. Lisäksi euroalueen ulkopuolelta Ruotsi, jossa puhutaan jo asuntokuplan puhkeamisesta; myös Englannin keskuspankki nosti ohjauskorkoaan.

Toisaalta maailmalta löytyy esimerkkejä pitkään jatkuneesta elvytyksestä, joka ei silti ole tuottanut toivottua tulosta. Viittaamme Japanin vuosikymmeniä kestäneeseen deflaatioon / matalaan inflaatioon. Japanin ja Euroopan demografinen tilanne on hyvin samanlainen, eli väestö vanhenee.)

Voisiko vaatimuksen yleisestä hintatason noususta (maltillisesta inflaatiosta) nyt tai tulevaisuudessa kyseenalaistaa? Ovatko inflaation mittarit (hyödykekorit) ajan tasalla ja tarkoituksenmukaiset?

VASTAUS 1

Euroalueen bruttokansantuote on kasvanut viime vuosina noin 2 prosentin vauhdilla. Kasvun ennakoidaan lähivuosina jatkuvan vähän alle 2 prosentin vuosivauhtia. Melko vahvasta kasvusta huolimatta pohjainflaatio on vasta aivan viime aikoina osoittanut lieviä nopeutumisen merkkejä EKP:n rahapolitiikan tukemana.

Investoinnit ovat euroalueella piristyneet, ja työllisyyden kasvu on jatkunut noin neljä vuotta. Kasvua on osaltaan tukenut globaali suhdannenousu. Työllisyyden kehitystä ovat tukeneet myös rakenteelliset uudistukset eri maissa. Talouden rakenteiden uudistaminen tukee työn tuottavuuden ja siten talouden pidemmän aikavälin kasvua, ja myös ennustettua myönteisempi talouskehitys on mahdollista.

Rakenneuudistusten vauhti on kuitenkin hidastunut kriisivuosista. Lisäksi euroalueella on vielä finanssi- ja velkakriisin jäljiltä periytyneitä ongelmia. Pidemmällä aikavälillä hidas väestönkasvu vaimentaa euroalueen kasvunäkymiä. Samaan suuntaan vaikuttaa se, että työn tuottavuuden kasvu on kehittyneissä talouksissa laajasti ollut jo vuosikymmenten ajan hidastuvalla trendillä.

Lokakuun 26. päivän kokouksessaan EKP:n neuvosto päätti pitää ohjauskorot ennallaan. Niiden odotetaan pysyvän nykyisellä tasolla pidemmän aikaa ja vielä omaisuuserien ostojen päätyttyäkin. Lisäksi neuvosto päätti, että epätavanomaisiin rahapoliittisiin toimiin lukeutuvassa omaisuuserien osto-ohjelmassa jatketaan 60 miljardin euron suuruisia kuukausittaisia ostoja joulukuun 2017 loppuun saakka. Tammikuusta 2018 lähtien ostoja tehdään 30 miljardin euron arvosta kuukaudessa. Näin on tarkoitus toimia syyskuun 2018 loppuun saakka ja tarvittaessa sen jälkeenkin, kunnes EKP:n neuvosto katsoo inflaatiovauhdin palautuvan kestävästi tavoitteen mukaiseksi. Jos kehitysnäkymät kuitenkin muuttuvat epäsuotuisammiksi tai jos rahoitusmarkkinatilanne ei enää edistä inflaatiovauhdin kestävää elpymistä, EKP:n neuvosto on valmis kasvattamaan ostojen määrää ja/tai pidentämään ohjelman kestoa.

Hintavakaus on keskuspankkien rahapolitiikan ensisijainen tavoite hyvin yleisesti kehittyneissä maissa. Tämä perustuu historiallisiin kokemuksiin ja taloustieteellisen tutkimuksen tuloksiin.

Euroalueen yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi on tarkoituksenmukainen yleisen hintakehityksen mittari rahapolitiikan kannalta. Näin on siitä huolimatta, että kuluttajahintojen nousuvauhdin mittaamiseen on aina liittynyt ja liittyy yhä epävarmuuksia. Kulutustottumusten muuttuminen mm. digitalisaation myötä asettaa jatkuvasti uusia haasteita hintakehityksen mittaamiselle. Tilastoviranomaiset pyrkivät puolestaan pienentämään mittaamisen epävarmuuksia kehittämällä tilastointimenetelmiä.

Julkisen talouden kestävyys on välttämätön edellytys kokonaistaloudellisen kehityksen ja hintakehityksen vakauden kannalta. Julkista velkaa ja julkisen talouden alijäämää koskevat yhteiset finanssipolitiikan säännöt tukevat julkisen talouden kestävyyden varmistamista euroalueen maissa.

KYSYMYS 2

Mitä tarkalleen tarkoititte, kun kysyttiin Suomen valtion (julkisen) velan kasvusta ja te vastasitte, että ”budjetti täytyy saada tasapainoon”? Verotuksen kiristämistä vai leikkauksia? Mitä veroja voitaisiin kiristää tai mistä voitaisiin leikata? Vai kenties jotakin muuta (kiky, työllisyyttä lisäävät toimet tms.)? Tiedostamme kyllä, että kysymys on finanssipolitiikasta, eikä rahapolitiikasta. Eli onko niin, että tähän vastaa valtiovarainministeri, ei Suomen pankin pääjohtaja?

VASTAUS 2

Viime vuosien toimet julkisen talouden tasapainottamiseksi ovat onnistuneet pienentämään julkista alijäämää Suomessa, vaikka suurten ikäluokkien tulo eläkeikään on osaltaan vaikuttanut toiseen suuntaan. Nyt myös yleisen talouskehityksen elpyminen on kohentanut julkisen talouden tasapainoa. Menot ovat silti yhä suuremmat kuin tulot.

Pidemmällä aikavälillä julkisen talouden tasapainoa heikentää eläkemenojen lisäksi hoitomenojen kasvu. Suuret ikäluokat tulevat 2020-luvullä ikään, jossa hoitomenot lisääntyvät. Lisäksi eläke- ja hoitomenoja kasvattaa keskimääräisen eliniän piteneminen. Kasvaneen julkisen velan hoitamista vaikeuttaa se, että talouskasvun ennustetaan jäävän pidemmällä aikavälillä tuntuvasti hitaammaksi kuin menneinä vuosikymmeninä. Tämä johtuu sekä väestö- että tuottavuuskehityksen trendeistä.

Vuonna 2015 päätetty eläkeuudistus kohensi julkisen talouden pitkän aikavälin näkymiä, mutta julkisen talouden kestävyys on edelleen varmistamatta. Toisin sanoen odotettavissa olevat tulot eivät riitä odotettavissa olevien menojen rahoittamiseen ilman uusia päätöksiä julkista taloutta vahvistavista toimista.

Tarvitaankin toimia, joilla jatketaan julkisen talouden tasapainon kohentamista lähivuosina. Lisäksi tarvitaan toimia, jotka parantavat edelleen julkisen talouden pidemmän aikavälin näkymiä.

Lähivuosina julkisen talouden tilaa voidaan vahvistaa menosäästöillä ja veroperusteita muuttamalla. Verotus on Suomessa nykyisellään kansainvälisesti vertaillen kireää, ja on syytä välttää veroasteiden nostamista etenkin sellaisten verojen osalta, joiden haittavaikutukset ovat suuret. Niihin kuuluu työn verotus. Menojen osalta on syytä välttää sellaisia säästöjä, jotka heikentävät työllisyyden ja talouskasvun edellytyksiä.

Pidemmällä aikavälillä julkisen talouden tasapainon kannalta on keskeistä, kuinka suuri osuus suomalaisista tekee töitä. Siihen voidaan vaikuttaa työvoiman tarjontaa kasvattavilla uudistuksilla ja koulutusjärjestelmää kehittämällä. Julkisen talouden pitkän aikavälin näkymien kannalta tärkeää on myös se, kuinka paljon menojen kasvua onnistutaan hillitsemään uudistamalla sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmää.

KYSYMYS 3

Eikö yksi euron riski tai heikkous ole se, että kyseessä on hyvin laaja ja kirjava talousalue, mutta käytössä on vain yksi ja sama keskuspankki, ohjauskorko ja rahapolitiikka? Sama ohjauskorko esim. Kreikassa ja Saksassa, eikö siihen liity haasteita?

VASTAUS 3

Viimeinen vuosikymmen on ollut Euroopan unionille ja eurojärjestelmälle haasteellista aikaa. Finanssikriisin vuosina 2007–2008 tapahtuneen kärjistymisen jälkeisistä ongelmista on valtaosin selviydytty. Taloudellisessa mielessä euroalue on selättänyt kriisin. Keväällä 2013 käynnistyi euroalueen alkuun hauras mutta sittemmin kestäväksi osoittautunut elpyminen, ja kasvu jatkuu parhaillaan jo viidettä vuotta. Työpaikkojen määrä on nyt ylittänyt vuoden 2008 huipputason, ja työttömyys vähenee edelleen.

Kriisin olennainen opetus on rahoitusjärjestelmän vakauden merkitys kokonaistalouden kannalta – siis kestävän kasvun ja työllisyyden kannalta. Rahoitusjärjestelmän vakauden vahvistamiseksi vuodesta 2012 lähtien on rakennettu ns. pankkiunionia. Se tarkoittaa mm. yhteistä pankkivalvontaa, yhteistä pankkikriisien hoitomekanismia ja yhteistä talletussuojaa. Lisäksi makrovakauspolitiikalla pyritään hillitsemään maa- tai sektorikohtaisen velkaantuneisuuden liiallista kasvua. Kullakin euroalueen jäsenmaalla on vastuu omasta talouspolitiikastaan. Yhteisen rahapolitiikan ensisijaisena tavoitteena on hintavakauden ylläpitäminen euroalueella.

Pankkiunionin ja makrovakauspolitiikan kehittäminen tukevat talouskehityksen vakautta sekä euroalueella kokonaisuutena että kussakin yksittäisessä euroalueen maassa. Lisäksi sitä voidaan eri maissa tukea kasvua ja työllisyyttä vahvistavilla rakenteellisilla uudistuksilla.

KYSYMYS 4

Kuinka vakavaraisia ja vahvoja ovat eurooppalaiset (euroalueen) pankit? Kuinka huolestuttavana pidätte Italian pankkien tilannetta?

VASTAUS 4

Euroalueen pankkien kannattavuusnäkymät ovat tällä hetkellä valoisammat kuin viime vuosina. Yhteisen valvontamekanismin (SSM) mukaan euroalueen suurten pankkien oman pääoman tuotto oli vuoden 2017 toisella neljänneksellä 7,1 %, kun se vuotta aiemmin oli 6,6 %. Tappiota tekevien pankkien lukumäärä on vähentynyt. Pankkien kannattavuutta ovat alkuvuonna parantaneet etenkin talouskasvun vahvistuminen ja suotuisa rahoitusmarkkinakehitys. Samalla EKP:n elvyttävä rahapolitiikka on pitänyt pankkien varainhankinnan kustannukset historiallisen pieninä.

Sijoittajien kasvavasta luottamuksesta kertoo osaltaan myös pankkiosakkeiden kurssikehityksen erityinen sitkeys suhteessa erilaisiin kielteisiin uutisiin ja poliittisiin riskeihin. Esimerkiksi kesäkuussa 2017 toteutetut pankkiunionin sekä Italian ja Espanjan kriisinratkaisutoimet otettiin rahoitusmarkkinoilla vastaan positiivisesti. Pankkien häiriönsietokykyä on parantanut erityisesti niiden vakavaraisuuden koheneminen finanssikriisin jälkeen. EKP:n mukaan euroalueen pankkien keskimääräinen ensisijaisiin omiin varoihin perustuva ns. Tier 1 -vakavaraisuussuhde oli vuoden 2017 toisella neljänneksellä 14,9 %, kun se vielä ennen euroalueen velkakriisin kärjistymistä vuonna 2010 oli keskimäärin noin 10 %.

Pankkien kannattavuuden kehitystä varjostavat kuitenkin edelleen jotkin rakenteelliset ja suhdanteista johtuvat riskit. Euroopassa tuotot peruspankkitoiminnasta ovat kehittyneet yhä vaisusti. Matalan korkotason ja lainakannan heikon kasvun takia pankeilla on edelleen vaikeuksia kattaa operatiivisia kustannuksiaan perusliiketoiminnallaan eli pankkilainoilla. Vaikka pankkien muiden tuottojen kehitys on alkuvuonna 2017 ollut rohkaisevaa, on monien pankkien edelleen vaikeaa kompensoida korkokatteen heikkenemistä muilla tuottolähteillä. Lisäksi pankkien keskinäisen kilpailun kiristyminen, digitalisaatio sekä uusien pankkisektorin ulkopuolisten toimijoiden merkityksen kasvu esim. maksuliikepalveluissa, varainhoidossa ja kuluttajaluottomarkkinoilla saattavat edelleen heikentää pankkien kykyä aikaansaada lisätuottoja tulevaisuudessa.

Muutaman eurooppalaisen maan pankkisektorilla on lisäksi edelleen merkittävä määrä järjestämättömiä lainoja taseessaan. Nämä lainat rasittavat pankin tuloksentekokykyä ja rajoittavat pankin mahdollisuuksia luotottaa reaalitalouden toimintaa. Euroalueen pankkivalvontamekanismin (SSM) mukaan euroalueen suurien pankkien järjestämättömien lainojen määrä oli vuoden 2017 toisella neljänneksellä 865 mrd. euroa, mikä on 5,5 % pankkien koko lainakannasta. Vuosi sitten vastaavaan aikaan järjestämättömiä lainoja oli vielä n. 6,6 % kaikista lainoista eli n. 940 mrd. euroa.

Järjestämättömien lainojen tilanne on ollut tiedossa viranomaisilla jo pitkään, mutta asian ratkaisu ei ole yksinkertainen ja vaatii aikaa. Tilanteen korjaamiseksi Euroopan komissio, EKP sekä yhteinen valvontamekanismi (SSM) ja yhteinen kriisinratkaisumekanismi ovat ryhtyneet toimenpiteisiin yhteistyössä kansallisten valvojien kanssa, mutta nämä toimenpiteet ovat vielä kesken. Edistystä on kuitenkin tapahtunut, sillä esim. italialaiset pankit vähensivät järjestämättömiä lainoja taseistaan viimeisen vuoden aikana peräti 26 % eli noin 70 mrd. euroa. Toimenpiteitä jatketaan edelleen yhteistyössä markkinaosapuolten ja tarvittaessa viranomaistenkin kanssa. Päämääränä on huolehtia pankkisektorin vakaudesta ja rahoituksen välittymisestä reaalitalouden tarpeisiin koko euroalueen tasolla.

Studia monetaria: Mikä muuttuu sijoitustuotteiden myynnissä? -yleisötilaisuus rahamuseossa 7.11.2017

Suosittu studia monetaria -yleisöluentojen sarja jatkuu! Tiistaina 7.11. on aiheena Mikä muuttuu sijoitustuotteiden myynnissä?

Sijoittaja toivoo usein turvallista ja tuottavaa sijoituskohdetta. Aina tällaisen löytämisessä ei ole onnistuttu. Millä toimilla sijoitustuotteiden myyntiä pyritään parantamaan, jotta asiakkaat saavat hankittua itselleen ja taloudelliseen tilanteeseensa sopivan sijoituskohteen.

Sijoituspalvelua ja vakuutusten tarjoamista koskevaa lainsäädäntöä muutetaan ensi vuonna. Tavoitteena on parantaa sijoittajansuojaa sekä lisätä markkinoiden läpinäkyvyyttä.

Markkinavalvojat Marko Hovi ja Päivi Turunen Finanssivalvonnasta kertovat, mikä sijoitustuotteiden myynnissä muuttuu ensi vuonna. Esitys käsittelee sekä sijoitustuotteiden että sijoittamiseen käytettävien vakuutustuotteiden myynnin keskeisiä muutoksia. Esityksessä käsitellään myös ensi vuoden alusta käyttöön tulevaa paketoitujen sijoitustuotteiden avaintietoasiakirjaa, jonka avulla asiakkaiden on mahdollista vertailla tarjolla olevia sijoituskohteita.

Tilaisuus alkaa klo 17 ja siihen on vapaa pääsy. Tervetuloa!


Rahamuseo on suljettu pyhäinpäivänä 4.11.

Museo on suljettu lauantaina 4.11. ja avoinna sunnuntaina 5.11. Tervetuloa!


Mistä Suomi elää 2067? -näyttelyn uudet teokset esillä rahamuseossa

Rahamuseon vaihtuvan näyttelyn osa teoksista vaihdettiin syyskaudeksi. Esillä uusia teoksia museon vaihtuvien näyttelyiden tilassa sekä kahvilassa. Tervetuloa tutustumaan!

Vaihtuvien näyttelyiden tilassa on uusia teoksia sarjasta Missä kylvet vuonna 2067?

Museon kahvilassa on esillä Emma Katajan sarja Mikä on tulevaisuudessa rahan arvoista?


Historiaseminaari 24.10.: Ele Alenius, yhteiskunnallinen ajattelija politiikassa ja keskuspankissa

Suosittu historiaseminaarisarja jatkuu rahamuseossa! Tiistaina 24.10. klo 17 alkaen seminaari Ele Alenius, yhteiskunnallinen ajattelija politiikassa ja keskuspankissa.

Voit katsoa tilaisuutta myös verkossa.

Ele Alenius työskenteli Suomen Pankin johtokunnan jäsenenä 1977-1992.  Johtokunnassa hän vastasi pitkään rahahuollosta ja setelipainosta.

Ennen siirtymistään Suomen Pankin johtokuntaan Alenius toimi Suomen Kansan Demokraattisen Liiton (SKDL) kansanedustajana vuosina 1966–1977 ja johti puoluettaan 1967–1979. Hän toimi toisena valtiovarainministerinä Paasion ja Koiviston hallituksissa vuosina 1966–1970.  Ele Alenius on kuvannut olleensa sosialisti, jolle tärkeää oli vasemmiston yhteistyö. 

Pääjohtaja Erkki Liikanen haastattelee seminaarissa valtiot. lis. Kalevi Kivistöä ja dosentti Antti Kuusterää. Kivistöstä tuli Ele Aleniuksen seuraaja SKDL:n puheenjohtajana ja eduskunnasta hän siirtyi Keski-Suomen läänin maaherraksi.  Kuusterä on tunnettu taloushistorioitsija, joka on kirjoittanut mm. Suomen Pankin, Osuuspankkien sekä Säästöpankkien historiateokset. 

Ele Alenius on julkaissut useita teoksia, joissa hän on kehitellyt humanistista, ”planetarismiksi” kutsuttumaansa ajattelua. Hiljattain julkaistussa esseessä hän toteaa mm. seuraavaa:

”On joka tapauksessa selvää, että hyvää tulevaisuutta ei rakenneta samojen yhteiskuntafilosofioiden pohjalta kuin tähän asti. Ihmiskunnalla on edessään uusien ratkaisujen aika, ei suinkaan Yhdysvaltain presidentinvaalien johdosta, vaan sen johdosta, että digitaalinen todellisuus tarjoaa uudet mahdollisuudet hallita kehitystä ja sen mukaan rakentaa uusi parempi maailma. Kun paremman yhteiskunnan rakentamisen mahdollisuudet ovat olemassa ja tarve sen toteuttamiseen kiistämätön, seuraa siitä suuri kysymys: kuka näyttää tietä?”

Tilaisuuteen on vapaa pääsy, tervetuloa! Huom. Paikkoja on rajoitetusti.



Generation €uro -kisa alkanut!

 


Kuva: EKP

Vuosittain järjestettävä Generation €uro -kilpailu on taas alkanut. Puhu opettajasi kanssa, ilmoittaudu mukaan koulukavereidesi kanssa ja voita matka Frankfurtiin! Kilpailu on tarkoitettu toisen asteen opiskelijoille, ja ensimmäinen kierros starttasi 4.10.2017. 

Generation €uro Students’ Award on euroalueella järjestettävä kilpailu, jonka tavoitteena on tutustuttaa opiskelijat rahapolitiikan päätöksentekoon ja talouden peruskäsitteisiin. Kilpailun avulla opiskelijoilla on ainutlaatuinen mahdollisuus oppia ymmärtämään, miten taloustiedon tunnilla opeteltavat asiat liittyvät todelliseen päätöksentekoon. 

Kilpailu järjestetään samanaikaisesti euroalueen eri maissa. Suomessa kilpailun järjestää Suomen Pankki. Suomessa toimiville kansainvälisille kouluille kilpailun järjestäjänä toimii Euroopan keskuspankki. 

Ensimmäinen kierros on jo alkanut! 

Kolmikierroksisen kilpailun ensimmäinen kierros toteutetaan netissä 4.10.–17.11.2017 välisenä aikana. Generation €uro on avoin kaikille toisen asteen opiskelijoille, ja siihen osallistutaan joukkueina, joihin kuuluu neljä opiskelijaa. Kustakin oppilaitoksesta voi osallistua enemmän kuin yksi joukkue ensimmäiselle kierrokselle. Sama opiskelija voi kuulua ainoastaan yhteen joukkueeseen. Ensimmäisen kierroksen parhaat joukkueet osallistuvat kilpailun toiselle kierrokselle, joka toteutetaan analyysitehtävänä. Toiselle kierrokselle voi päästä vain yksi joukkue samasta oppilaitoksesta. Kilpailun kolmas kierros käydään Suomen Pankissa maaliskuussa 2018, ja kaikki tälle kierrokselle selvinneet joukkueet palkitaan. Suomen kilpailun voittajajoukkue tullaan muiden eurooppalaisten voittajajoukkueiden kanssa kutsumaan myös Euroopan keskuspankissa järjestettävään palkintojenjakotilaisuuteen Frankfurtiin 10.–11.4.2018. 

Kilpailun aikatauluista ja kilpailukierroksista on lisätietoa Generation €uro -verkkosivustossa

Tietoja kilpailusta saat myös Suomen Pankista tiedottaja Richard Branderilta (generationeuro(at)bof.fi, p. 09 183 2206).

Euroopan keskuspankin vierailijakeskus avattiin 4.10.2017

Euroopan keskuspankki on avannut vierailijakeskuksensa päärakennuksen yhteyteen Frankfurtissa.

Miksi hintavakaus on tärkeää? Miten varmistetaan, että pankkien riskienhallinta on riittävää? Mitkä ovat EU:n suurimmat saavutukset? EKP:n vierailijakeskuksessa saat vastauksen näihin ja moniin muihin kysymyksiin. Vierailijakeskuksen näyttely tarjoaa sanallisen ja kuvallisen sekä interaktiivisen aineiston avulla selkeän ja havainnollisen yleiskuvan EKP:n toiminnasta ja tehtävistä EU:ssa ja eurosta vastaavana rahaviranomaisena.

Tietoa vierailujen varauksista vierailijakeskuksen verkkosivuilta.


Pääjohtaja Mario Draghi avasi vierailukeskuksen.


Yleisötilaisuus rahamuseossa 10.10. klo 17: Ovatko tilisi ja tietosi turvassa?

Studia monetaria -luento: Euroopan verkkoturvallisuuskuukausi: ovatko tilisi ja tietosi turvassa?

Suomalaiset käyttävät finanssialan palveluita aktiivisesti internetin välityksellä. Kuulumme Euroopan kärkeen esimerkiksi verkkopankin käyttöaktiivisuudessa.

Johtava digitalisaatioasiantuntija Hanna Heiskanen Finanssivalvonnasta kertoo, miten finanssialan digitaalisten palveluiden turvallisuus taataan. Esitys käsittelee eri tahojen roolia palvelujen turvallisuuden varmistamisessa. Tietoturva on yhteispeliä, jossa ovat mukana mm. palveluiden suunnittelijat, testaajat ja ylläpitäjät, unohtamatta valvovien viranomaisten panosta.

Palveluiden käyttäjillä on tärkeää olla perustiedot turvallisesta asioinnista finanssialan digitaalisissa palveluissa ja omien päätelaitteiden, kuten matkapuhelinten, suojaamisesta. Tietoturva-asiantuntija Tomi Kinnari Viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskuksesta kertoo tavallisimmista uhkista ja huijausyrityksistä, jotka kohdistuvat palveluiden käyttäjiin. Esityksessä käydään myös läpi keinoja, joilla käyttäjä voi varautua näihin uhkiin ja tunnistaa tyypillisimpiä huijausyrityksiä.

Tilaisuus alkaa klo 17 ja siihen on vapaa pääsy. Tervetuloa!

#CyberSecMonth #rahamuseo #studiamonetaria


Yleisötilaisuus rahamuseossa 28.9. klo 17: Rahapolitiikkaa ja kansainvälisen talouden näkymät

Maailmantalous kasvaa laaja-alaisesti ja myös euroalueen kasvu on vahvistunut. Jatkuuko kasvu? Miksi inflaatio on yhä vaimeaa? Mitä jos Kiinan talous hidastuu voimakkaasti?

Toimistopäällikkö Hanna Freystätter vastaa näihin kysymyksiin ja esittelee tuoreimman maailmantalouden ennusteen rahamuseossa torstaina 28.9.2017 klo 17 alkaen.

Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Tervetuloa!

VTT Hanna Freystätter työskentelee rahapolitiikka- ja tutkimusosaston kansainvälisen ja rahatalouden toimiston päällikkönä. Suomen Pankin kansainvälisen talouden ennuste on laadittu hänen johdollaan.

#suomenpankki #talousennuste #ennuste #rahamuseo


Yleisötilaisuus rahamuseossa 3.10. klo 17: Maksaminen tulevaisuuden Suomessa

Suomen Pankki ja valtiovarainministeriö järjestävät yhteistyössä tiistaina 3.10.2017 maksamisen tulevaisuutta luotaavan yleisötilaisuuden teemalla ”Maksaminen tulevaisuuden Suomessa”. Tilaisuuden avaa ja puhetta johtaa Suomen Pankin johtokunnan jäsen Olli Rehn. Muita puhujia ovat Juha Beurling (Kuluttajaliitto), Liisa Kanniainen (Nordea), Sami Karhunen (OP) ja Sirpa Nordlund (Nets).

Maksamisen markkinoilla eletään murrosta: teknologian kehitys, digitalisaatio ja muutokset sääntelyssä muovaavat pelikenttää ja mahdollistavat uusien tuotteiden ja toimijoiden tuloa markkinoille. Tämän hetken kolme keskeistä trendiä ovat markkinoiden pirstaloituminen, maksamisen reaaliaikaistuminen ja maksamisen sulautuminen ostotapahtumaan. 

Miltä maksamisen tulevaisuus näyttää? Miten maksamme tulevaisuuden Suomessa? Näitä kysymyksiä pohditaan tilaisuuden esityksissä ja paneelikeskustelussa.

Tilaisuuden ohjelma 3.10.2017 klo 17.00–18.30

Huom. Voit seurata tilaisuutta myös verkossa, (klikkaa tästä).

17.00 Avauspuheenvuoro Olli Rehn, johtokunnan jäsen, Suomen Pankki

17.15 Alustukset: Sirpa Nordlund, Senior Vice President, NETS; Sami Karhunen, Kehitysjohtaja, Payment Highway, OP; Liisa Kanniainen, VP Senior Strategic Adviser, Nordea; Juha Beurling, pääsihteeri, Kuluttajaliitto

17.45 Paneelikeskustelu

18.20 Päätössanat ja synteesi

Paikka: Rahamuseo, Snellmaninkatu 2, 00170 Helsinki

Tilaisuus alkaa klo 17 ja siihen on vapaa pääsy. Huom! Paikkoja on rajoitetusti. Tervetuloa!

#suomi100 #yhdessä #maksaminen

Tilaisuuden esitykset:


Yleisötilaisuus rahamuseossa 19.9. klo 17: Vaurastuva Suomi 100 vuotta

Suosittu studia monetaria -luentosarja jatkuu! Syyskauden ensimmäisessä yleisötilaisuudessa vanhempi salkunhoitaja Matti Ilmanen luennoi aiheesta Vaurastuva Suomi 100 vuotta.

Vuonna 2017 Suomi ja suomalaiset ovat nousseet vauraimpien kansakuntien joukkoon. Katsomme taaksepäin itsenäisyysajan alkuun ja seuraamme nuoren tasavallan kehittymistä maatalousvaltaisesta agraariyhteiskunnasta kaupunkilaistuneeksi teollisuusvaltioksi. Kotitalouksien osalle varallisuuden muotoja on tullut maanomistuksen rinnalle asuntojen, vakuutustuotteiden ja pikku hiljaa myös rahoitusvarallisuuden muodossa. Tervetuloa aikamatkalle peltoaukealta maailmanmarkkinoille!

#suomi100 #studiamonetaria #rahamuseo #suomenpankki


Rahamuseossa yksityistilaisuus tiistaina 12.9.2017

Rahamuseo on suljettu yleisöltä tiistaina 12.9. Talous tutuksi -koulutustilaisuuden vuoksi.


Rahamuseon syksyn yleisötilaisuuksien ohjelma julkaistu

Rahamuseon yleisötilaisuudet jatkuvat syksyllä 2017! Tänä vuonna juhlistamme satavuotiasta Suomea järjestämällä monia erityyppisiä tilaisuuksia. Syksyn ohjelma keskittyy tuttuun tapaan raha- ja talouspolitiikkaan, ja mukana on myös historiaa ja näkökulmia tulevaisuuteen. Esittelemme Suomen Pankin Euro & talous julkaisut yleisölle heti tuoreeltaan.

Tilaisuudet ovat kaikille avoimia ja maksuttomia. Ne pidetään rahamuseossa osoitteessa Snellmaninkatu 2, Helsinki.

Ohjelma löytyy rahamuseon sivuilta.


Talous tutuksi -kiertue opettajille starttaa taas

Opettajille järjestetään taas syksyllä 2017 Talous tutuksi -koulutuksia. Koulutukseen voi osallistua Turussa 31.8., Jyväskylässä 4.9. tai Helsingissä 12.9. Koulutusten teemana on tänä vuonna talous ja teknologia.

Talous tutuksi -koulutuksissa opettajat johdatetaan ajankohtaisten talouskysymysten äärelle ajatuksia herättävien asiantuntijaesitysten kautta. Koulutuksissa tarjotaan vinkkejä ja inspiraatiota siitä, kuinka ajankohtaisia talousasioita voi viedä omaan opetukseen. Koulutukset kestävät yhden päivän ja ovat maksuttomia.

Helsingin tilaisuus rahamuseossa 12.9. alkaa Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikasen ajankohtaisella talouskatsauksella. Muita puhujia ovat mm. Opetushallituksen opetusneuvos Kristina Kaihari ja Aalto-yliopiston professori Vesa Puttonen. Helsingin tilaisuuden aikana järjestetään varjotapahtumat Joensuussa ja Rovaniemellä. Näissä tilaisuuksissa seurataan luentoja ja paneeleja webcast-lähetyksenä Helsingistä sekä osallistutaan paikkakuntakohtaiseen ohjelmaan.

Talous tutuksi ‑tilaisuudet järjestää Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liitto HYOL ry yhteistyössä Finanssiala RY:n, Opetushallituksen, Pörssisäätiön, Suomen Pankin ja Taloudellisen tiedotustoimiston kanssa. 

>> Katso HYOL:in verkkosivuilta paikkakuntakohtaiset ohjelmat sekä ilmoittaudu mukaan!

Peter von Baghin elokuva “Suomalaiset ja raha – rakkaustarina” esitetään rahamuseossa 26.8.2017

Elokuvantekijä ja elokuvahistorioitsija Peter von Bagh teki viimeisinä vuosinaan pienen mutta persoonallisen dokumenttielokuvan, jota ei ole laajasti esitetty. 30-minuuttinen "Suomalaiset ja raha – rakkaustarina" kertoo lyhyesti Suomen Pankin ja suomalaisen rahan historian peilaamalla niitä taiteen kautta. Elokuva on tehty juhlistamaan Suomen Pankin 200-vuotismerkkivuotta vuonna 2011.

Elokuva esitetään Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi Suomen Pankin rahamuseossa lauantaina 26.8.2017.

Elokuvasta on neljä näytöstä: klo 12, 13, 14 ja 15. Näytöksiin ei tarvitse ilmoittautua eikä niistä peritä pääsymaksua. Kuhunkin näytökseen mahtuu 100 ensimmäisenä paikalle saapunutta.

#rahamuseo

Kuvassa dokumentissa esiintyvät Juho Rissasen lasimaalaukset Elonkorjuu, tukinuitto ja satama (1933) Suomen Pankin päärakennuksessa.


Antti Heinosen luento Finlandia 2017 -näyttelyssä Tampereella 25.5.2017

EKP:n entinen setelijohtaja Antti Heinonen luennoi Suomen erikoisesta setelihistoriasta itsenäisyyden ajan ensimmäisinä vuosikymmeninä. 

Luento pidettiin Tampere-talolla 25.5.2017 osana Finlandia 2017 -postimerkkinäyttelyä (lisätietoja ks. https://www.finlandia2017.fi/fi/), johon Suomen Pankin rahamuseo osallistui.

Yleisötilaisuus 13.6.2017 klo 17: Euro & talous julkaisun 3/2017 esittely

Suomen talous on kasvu-uralla, mutta miten rakenteelliset tekijät vaikuttavat kehitykseen? Ovatko talouden riskit tasapainossa? Mitkä ovat viennin ja investointien näkymät? Mihin Suomen talouskasvu yltää?

Ennustepäällikkö Juha Kilponen esittelee Suomen Pankin uuden Suomen talousennusteen vuosille 2017–2019.

Tilaisuuteen on vapaa pääsy, tervetuloa!


Talouskirja nyt 4.5.2017: Paavo Löppösen “Vapauden markkinat” -tilaisuuden videotaltiointi

Rahamuseossa 4.5.2017 pidetyn Talouskirja nyt -tilaisuuden videotaltiointi on nyt nähtävissä.

Kirjoittaja Paavo Löppönen keskusteli kirjastaan "Vapauden markkinat – uusliberalismin kertomus" akateemikko Ilkka Niiniluodon ja valtiotieteiden tohtori Antti Suvannon kanssa.

Yleisötilaisuus 10.5. klo 17: Euro & talous -vakausjulkaisun esittely

Toimistopäällikkö Paavo Miettinen esittelee Suomen Pankin tuoreen vakausjulkaisun, jossa käsitellään Suomen rahoitusmarkkinoiden ja pankkien tilannetta.

Tilaisuuteen on vapaa pääsy, tervetuloa!


Pankkien tulevaisuus digitalisaation kynsissä

Digitalisaatio on iso ja merkittävä käsite tämän päivän maailmassa. Tekniikka kehittyy tällä hetkellä todella kovaa vauhtia, eikä sen kehityksellä näytä olevan loppua. Suurin osa lähes kaikesta arkipäiväisestä materiaalista on siirtynyt sähköiseen muotoon. Digitalisaatio on lisäksi vaikuttanut maksumarkkinoilla moniin asioihin. Digitalisaatio on tehnyt monta asiaa paljon helpommaksi. Sama trendi näyttää vaikuttavan myös pankkien toimintaan.

Pankit eivät ole jääneet jalkoihin digitalisaation johdosta. Verkkopankissa on voinut suorittaa maksuja jo varsin pitkään, ja pankkikortit yleistyivät 1980-luvun tietämissä. Pankit ovat pystyneet säilyttämään asemansa yhteiskunnassa ja niillä on siinä yhä tärkeä funktio. Vaikka digitalisaatio on vaikuttanut pankkien toimintaan, ne ovat pystyneet mukautumaan ajan kuluessa. Pankkien toiminta todennäköisesti muuttuu edelleen radikaalisti, kun digitalisaatio jatkaa kehitystään.

Onko pankkeja olemassa tulevaisuudessa? Miten maksaminen muuttuu? Nämä ovat laajoja kysymyksiä ja niille löytyy erilaisia vastauksia ja mielipiteitä. Käyn tässä läpi vain omia mielipiteitäni.

Ensinnäkin uskon, että pankkeja tullaan tarvitsemaan jatkossakin. Sitä, minkälaisia pankkeja tulevaisuudessa on olemassa, on vaikea kuvitella. Ihmiset tarvitsevat paikan – fyysisen tai sähköisen – jossa raha-asioita voi hoitaa. Pankin sijainnilla ei sinänsä ole väliä, kunhan se palvelee asiakkaitaan riittävän hyvin. Raha säilyy hyvin tärkeänä vaihdon välineenä myös jatkossa, ja varsinkin palveluiden ja taloudellisten neuvojen tärkeys korostuu tulevaisuudessa. Ihmiset odottavat pankeilta yhä turvallisempia ja turvallisempia keinoja käyttää verkkopankkeja, mutta samalla myös helppokäyttöisiä palveluita. Tämä yhtälö on vaikea saavuttaa, mutta siihen suuntaan pankit ovat koko ajan menossa.

Ihmiset haluavat jatkossa siis yhä luotettavampia ja turvallisempia palveluja pankkiasioinnin suorittamiselle älypuhelimissa. Lisäksi markkinoille on tullut saataville monenlaisia uusia digitaalisia palveluja. Mobiili- ja lähimaksaminen ovat uusimpia innovaatioita, ja niiden käyttö leviää nopeasti. Maksutavat ovat jo muuttuneet – saa nähdä, mihin maksaminen kehittyy seuraavalla vuosikymmenellä. Pankeille lankeaa mobiilistumisen myötä myös paljon vastuuta. Asiakkaiden rahat pitää pystyä pitämään yhtä hyvässä turvassa kuin tähänkin mennessä. Pankit ovat onnistuneet pitämään tietoturvan hyvässä kuosissa, joten uskon, että sama jatkuu.

Pankkipalveluiden saavuttaminen missä ja milloin tahansa on todella iso asia tulevaisuudessa. Mobiilistuminen on tuonut mukanaan sen, että ihmiset ovat tottuneet hoitamaan asioitaan olivat he sitten Utsjoella tai Saimaan järven rannalla. Ihmisillä on tulevaisuudessa vielä suurempi halu suorittaa pankkiasioitaan kaikkialla ilman tarvetta etsiä lähintä fyysistä pankkia. Vaikka on yhä paljon ihmisiä, jotka eivät ole tottuneet mobiilipankkeihin, niiden käyttö tulee lisääntymään ja niistä tulee suositumpia jatkossa.

Tulevaisuudessa tulemme näkemään luultavasti enemmän uudenlaisia pankkien tarjoamia pankkisovelluksia. Pankkitoiminta on keskittynyt sähköisessä ympäristössä lähes ainoastaan verkkopankkeihin, mutta näen todennäköisenä, että pankit alkavat tarjota uusia, erilaisia pankkisovelluksia asiakkaillensa. Näin pankit voivat monipuolistaa tarjontaansa digitalisaation avulla. Asiakkaiden odotukset pankkeja kohtaan kasvavat ja turvallisuus nousee merkittävimmäksi asiaksi.

Pankkien tulevaisuuden toiminta on muutoksessa. Jos asiaa miettii laajemmasta näkökulmasta, niin pankit voivat luopua kokonaan fyysisistä konttoreista ja pankkien toiminta voidaan digitalisoida kokonaan. Fyysisillä palveluilla tarkoitan mahdollisuutta mennä paikan päälle pankkiin ja suorittaa esimerkiksi neuvotteluita pankkivirkailijan kanssa. Uskon, että jatkossakin tarvitaan neuvottelumahdollisuus alan asiantuntijan kanssa, mutta neuvottelutkin voidaan siirtää sähköiseen ympäristöön. Esimerkiksi videopuhelu alan asiantuntijan kanssa voisi toimia hyvin. Toisaalta asiantuntijan ei edes tarvitsisi olla oikea ihminen. Tulevaisuudessa voisi olla nimittäin mahdollista suorittaa neuvotteluita opetettujen robottien kanssa.

Pankeilla on myös muita tehtäviä kuin toimia neuvonantajina asiakkailleen. Pankkien toiminta perustuu hyvin paljon luotonantoon. Tulevaisuudessa voimme hyvinkin nähdä automatisoidun luotonannon. Se perustuisi algoritmeihin, jotka osaisivat seurata korkoja ja antaa asiakkaille luottoa. Olen itse ihan varma siitä, että fyysiset pankit häviävät katukuvasta jossain vaiheessa. Sitä, milloin kaikki palvelut ovat siirtyneet sähköiseen muotoon, minun on vaikea ennustaa.

Jos fyysisten pankkien aikakausi loppuu, voisi kuvitella, että keskuspankin rooli pysyy vahvana ellei peräti vahvistu. Näin ainakin itse ajattelen. Nimittäin keskuspankeista ei voi luopua kokonaan, koska niillä on hyvin tärkeä asema yhteiskunnassa. Jatkossakin tarvitaan kansallista rahapolitiikkaa ja riskien valvontaa hoitava toimija.

Koska pankit haluavat kehittyä digitalisaatiossa, täytyy niiden vastata kunnolla asiakkaidensa vaatimuksiin.Se pankki, joka tekee kaikesta asioinnista pankkimaailmassa helppoa ja kätevää, mutta samalla myös turvallista, tulee menestymään. Lisäksi kilpailu kovenee maksumarkkinoilla, koska sähköiseen muotoon siirtyminen houkuttaa uusia tekijöitä uusine innovaatioineen. Uskon, että syntyy uusia pankkeja.

Yhtenä mielenkiintoisena asiana liittyen digitalisoitumisen tuomiin hyötyihin, on reaaliaikaisuus. Se helpottaa pankkien tarjoamaa palvelua asiakkailleen. Se, että rahansiirto voi tapahtua reaaliaikaisesti on todella iso harppaus. Nykyäänhän raha siirtyy tililtä toiselle pienellä viivellä, ellei tilit kuulu samaan pankkikonserniin. Tulevaisuudessa voitaisiin siirtää rahaa ilman minkäänlaisia viiveitä pankista toiseen ja maasta toiseen. Toinen tähän liittyvä muutos olisi se, että pankit voisivat seurata asiakkaitaan reaaliaikaisesti. Tästä hyötyisivät sekä pankit että asiakkaat. Pankit voisivat tarjota uudenlaisia palveluja, ja asiakkaat voisivat saada reaaliaikaisia neuvoja omalta pankiltaan.

Digitalisaatio on toisaalta hidasta. Olen itse yhä kohdannut kauppoja, joissa ei käy edes pankkikortti, vaan niissä otetaan vastaan ainoastaan käteistä. Käteinen on uusien elektronisten järjestelmien ja palveluiden myötä varmasti vähenemässä, ja se voi hankaloittaa niitä kaupan alueita, joissa ei olla ajan tasalla digitalisaatiosta.

Näinä aikoina, kun digitalisaatio luo uusia palvelumalleja kaikille aloille, on outoa, etteivät kaikki alat ole hyötyneet tai halunneet hyötyä digitalisaatiosta. Tällöin tulee miettineeksi, että tuleeko digitalisaatio liian nopeasti mukaan meidän arkeemme ja kulutustapoihimme. Sen seurauksena voi syntyä epätasaisia alueita, joissa joissain voi hyödyntää uusinta innovaatioita, kuten mobiilimaksamista, ja joissain paikoissa käy vain perinteinen käteinen. Minä olen varma, että käteisestä luovutaan jossain vaiheessa.

Olen siis sitä mieltä, että digitalisaatio on iso asia ja merkittävä globaalisti tapahtuva muutos. Digitalisoitumisen suurin tuoma etu pankkitoiminnassa on maksamistapojen tekeminen helpommaksi. Muutos ihmisten tavoissa käyttää erilaisia maksutapoja on hidasta, mutta uskon, että uusia tapoja ilmenee ajan saatossa. Jossain vaiheessa on vain pakko hypätä uusimpien innovaatioiden kyytiin. Uudet innovaatiot tulevat menestymään markkinoilla vain, jos ne ovat käyttäjälähtöisiä. Jos pankkijärjestelmät eivät ole käyttäjälähtöisiä, käyttäjät eivät hyödy uusista innovaatioista, eivätkä halua käyttää niitä. Tämä pitää ottaa huomioon jo järjestelmien kehitysvaiheessa, ja ottaa suunnitteluun mukaan kuluttajia.

Maksutapojen digitalisoitumisen myötä maksutapojen on kehityttävä niin paljon, että muutoksessa on järkeä. Tähän mennessä se on aika hyvin onnistunut mobiilimaksamisen myötä, mutta se saadanko uusista maksamistavoista kaikkien aikojen tehokkaimpia, jää nähtäväksi. 

Julius Rajasalo

Kirjoittaja on espoolaisen Mattlidens gymnasiumin oppilas, joka tutustui TET-harjoittelussa Suomen Pankkiin.



Kommentit (1)

Suomen Pankin puhelinnumerot ovat muuttuneet 2.5.2017

Suomen Pankin puhelinnumerot ovat muuttuneet 2.5.2017. Puhelinnumeroiden alkuosa 010 831 on muuttunut muotoon 09 183. Vaihteen uusi numero on 09 1831 (ma–pe klo 8–18). Samalla pankin kaikki numerot ovat muuttuneet lisämaksuttomiksi. Henkilökohtaiset alanumerot pysyvät ennallaan.

Myös palvelunumerot muuttuivat numerouudistuksen yhteydessä. Suomen Pankin uudet palvelunumerot ovat seuraavat:
Viestinnän asiakaspalvelu 09 183 2626 (ma–pe klo 9.30–15.30)
Arkisto ja kirjaamo 09 183 2616 (ma–pe klo 9–16)
Kirjasto 09 183 2661 (ma–pe klo 9–16)
Rahamuseo 09 183 2981 (ti–pe klo 11–17, la–su klo 11–16)

Kaikki Suomen Pankin yhteystiedot löydät verkkosivuiltamme Suomenpankki.fi > Yhteystiedot.

Lisätietoja numerouudistuksesta antaa Suomen Pankin viestintä p. 09 183 2626 tai sähköpostitse info(at)bof.fi. Suomen Pankkiin voi olla yhteydessä myös Twitterissä @SuomenPankki.


Unohtumaton elämys! Raportti palkintomatkasta Frankfurtiin

Varhain aamulla 4.4.2017 Generation €uro -kilpailun Suomen finaalin voittanut Ålands lyceumin joukkue lähti Frankfurtiin, jossa kahden päivän aikana oli odotettavissa jännittäviä tapaamisia, mielenkiintoisia luentoja ja juhlallinen kunniakirjojen jakotilaisuus. Matkaan osallistui koko joukkue eli Vilma Danielsson, Edvin Engman, Isak Lindén ja Emil Rönnberg sekä lehtori Anders Casén. 

Ensimmäisenä päivänä saimme olla mukana uuden 50 euron setelin liikkeeseenlaskua juhlistavassa virallisessa seremoniassa. Tässä yhteydessä pääjohtaja Mario Draghi piti puheenvuoron. Keskuspankin tiloissa järjestetyn kiertokäynnin aikana meillä oli mahdollisuus vierailla neuvoston kokoushuoneessa, joka sijaitsee 185 metriä korkean rakennuksen huipulla. Ensimmäinen päivä päättyi opastettuun kierrokseen pitkin Frankfurtin katuja ja toreja. 

Generation_euro_Alands_lyceum.jpg

Edvin Engman asettui Mario Draghin tuoliin Generation €uro -kilpailun osanottajien vieraillessa EKP:n neuvoston kokoushuoneessa. Vilma Danielssonille tarjoutui tilaisuus ottaa valokuva. (Kuva: EKP)

Seuraavana päivänä osallistujat saivat kuunnella Euroopan pankkivalvonnan parissa työskenteleviä pankin asiantuntijoita, ja luennon päätteeksi voitiin esittää kysymyksiä. Tämän jälkeen oli vuorossa matkan kohokohta: kyselyhetki Mario Draghin kanssa. Sitten seurasi juhlallinen kunniakirjojen jako kaikille joukkueille. 

Virallisen ohjelman päätyttyä saimme istahtaa keskustelemaan Suomen Pankin pääjohtajan Erkki Liikasen kanssa ajankohtaisista aiheista. Ahvenanmaan joukkueessa tätä epävirallista juttutuokiota arvostettiin kovasti.

Lopuksi haluamme osoittaa lämpimät kiitokset kaikille järjestäjille ja muille asianosaisille onnistuneista ohjelmanumeroista ja unohtumattomista elämyksistä! 

Lehtori Anders Casén

Generationeuro_Alands_lyceum.jpg

Ålands lyceumin joukkuetta onnittelemassa EKP:n pääjohtaja Mario Draghi (oikealla) ja Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen (vasemmalla). (Kuva: EKP)

Studia monetaria 2.5.: Rahoitusmarkkinoiden sääntelyn mahdollisuudet, saavutukset ja epäonnistumiset

Finanssimarkkinasääntelyä on paljon, mutta onko sääntely oikeasti tehokasta ja toimivaa? Esityksessä käydään läpi niitä (näkymättömiä) taustavoimia jotka muokkaavat finanssimarkkinasääntelyä. Onko niin, että finanssimarkkinasääntelyn tehokkuus ja toimivuus määräytyvät näiden ennakkoasetelmien perusteella, vai onnistutaanko sääntelyllä puuttumaan asioihin oikealla tavalla?

KTT Peik Granlund työskentelee analyytikkona Finanssivalvonnan taloudellisen analyysin toimistossa ja tätä ennen Euroopan järjestelmäriskikomitean sihteeristössä Frankfurtissa. Hän toimii myös Aalto-yliopiston yritysjuridiikan dosenttina.

Tilaisuus alkaa klo 17 ja siihen on vapaa pääsy.


Talouskirja nyt -tilaisuus 4.5.2017 klo 17: Paavo Löppösen kirja Vapauden markkinat

Rahamuseon suositussa Talouskirja nyt -sarjassa esitellään Paavo Löppösen teos Vapauden markkinat – uusliberalismin kertomus.

Kirjoittaja Paavo Löppönen keskustelee kirjastaan akateemikko Ilkka Niiniluodon kanssa. Puheenjohtajana toimii valtiotieteiden tohtori Antti Suvanto.

Uusliberalismi on ollut useissa maissa valtaideologia jo kymmenien vuosien ajan. Sen nimissä on vaadittu yksilönvapautta, rajoittamatonta taloudellista kilpailua, yksityistämistä ja sääntelyn purkamista. Vaikutukset ovat ulottuneet sekä globaalille tasolle että yksittäisten ihmisten kohtaloihin. Vapauden markkinat kuvaa tämän ajatussuunnan historian 1940-luvulta tähän päivään.

Paavo Löppönen on Suomen Akatemian entinen arviointi- ja kehittämisjohtaja, joka on työskennellyt yhteiskuntapolitiikan valmistelijana valtioneuvoston kansliassa ja eduskunnassa. Emeritusprofessori Ilkka Niiniluoto on toiminut Helsingin yliopiston kanslerina ja rehtorina sekä teoreettisen filosofian professorina. Valtiotieteiden tohtori Antti Suvannolla on takanaan pitkä ura Suomen Pankissa. 

Tilaisuus alkaa klo 17 ja siihen on vapaa pääsy. Paikkoja on rajoitetusti. Tervetuloa!


Kommentit (2)

Yleisötilaisuus 25.4.2017 klo 17: Menestyvät ja taantuvat alueet Suomessa

Suomessa on alueita, joiden taloudella on mennyt hyvin ‒ tälläkin vuosikymmenellä. Ne eivät kaikki ole etelärannikolla. Mikä selittää menestystarinoita? Osassa maata väki ikääntyy ja vähenee. Miten turvataan työllisyys ja taloudellinen hyvinvointi koko maassa?

Näistä aiheista keskustelevat johtokunnan neuvonantaja Lauri Kajanoja Suomen Pankista vierainaan johtava taloustutkija Signe Jauhiainen Kansaneläkelaitoksesta, professori Rauli Svento Oulun yliopistosta ja vanhempi ekonomisti Jarkko Kivistö Suomen Pankista.


Talouspoliittinen keskustelu 11.4. klo 17: Mistä Ruotsin talouden menestys johtuu?

Mikä selittää Ruotsin taloudellisen menestyksen kymmenen viime vuoden aikana? Mikä on talouspolitiikan rooli? Entä työmarkkinoiden? Mikä on asunto- ja asuntorahoitusmarkkinoiden rooli? Onko Ruotsi hyötynyt siitä, että se on euroalueen ulkopuolella? Mitä riskejä Ruotsin talouskehitykseen liittyy?  

Aktia Pankin pääekonomisti Heidi Schauman, kansanedustaja Juhana Vartiainen ja Suomen Pankin vanhempi ekonomisti Kimmo Koskinen keskustelevat valtiot. toht. Antti Suvannon juontamana. 

Tilaisuus on osa Suomen Pankin järjestämää Suomen itsenäisyyden juhlavuoden keskustelusarjaa. Tilaisuuteen on vapaa pääsy, tervetuloa!



Historiaseminaari 4.4. klo 17: Eduskunnan pankkivaltuusto – korkopäätöksiä ja nimityksiä

Rahamuseon suositussa historiaseminaarissa on aiheena eduskunnan pankkivaltuusto. Keskuspankkien joukossa Suomen Pankin oikeudellinen asema on poikkeuksellinen, sillä ainoastaan Ruotsin ja Suomen keskuspankit ovat toimineet valtiopäivälaitoksen siis Suomessa vuodesta 1868 valtiopäivien ja vuodesta 1907 lähtien eduskunnan takuulla ja valvonnan alaisena.  Suomen Pankki on samalla ollut Suomessa tienraivaajana kehityksessä kohti parlamentaarista hallintoa.

Eduskunnan valitsemilla pankkivaltuusmiehillä on alusta lähtien ollut vahva asema pankin hoidossa. Tehtävät eivät ole rajoittuneet ainoastaan pankin johdon valvontaan, vaan pankkivaltuusmiehet ovat osallistuneet myös operatiiviseen hallintoon. Näin jatkui käytännössä siihen asti, kun Suomi liittyi Euroopan keskuspankkijärjestelmään. Tämän myötä vuonna 1998 voimaan astunut laki Suomen Pankin asemasta vahvisti keskuspankin itsenäisen aseman suhteessa eduskuntaan ja hallitukseen. Suomen Pankki on kylläkin jatkanut edelleen toimintaansa eduskunnan takuulla, mutta pankkivaltuuston valtuudet on rajattu koskemaan pankin toiminnan yleistä valvontaa sekä johtokunnan jäsenten valintaa.

Pankkivaltuuston liki 150 vuotinen historia voidaan jakaa seuraaviin jaksoihin:

  • Pankkivaltuusto vahvimmillaan (1868 – 1910-luku)
  • Pankkivaltuusto johdon tukena (1920-30-luvut)
  • Poliittisen pankkivaltuuston vuosikymmenet (1945-1970-luku)
  • Teknokratian vahvistuminen (1980-1990-luvut)
  • Pankkivaltuuston uusi asema (2000 - )

Näiden jaksojen sisällä on mielenkiintoista tarkastella miten pankkivaltuuston koostumus on määräytynyt, millainen suhde pankkivaltuustolla ja pankin johtokunnalla on ollut, miten puolueet ovat suhtautuneet pankkivaltuustoon, miten pankkivaltuuston tehtävät ovat muuttuneet ja millaisen roolin pankkivaltuuston puheenjohtajat ovat omaksuneet.

Luennoitsija Antti Kuusterä on VTT, dosentti, pankki- ja finanssihistorian tutkija ja hän on yhdessä Juha Tarkan kanssa kirjoittanut kaksiosaisen Suomen Pankin historian.

Luennon äänitaltiointi (MP3-tiedosto, kesto 59:07).

#rahamuseo #suomenpankki


Yleisötilaisuus rahamuseossa 30.3. klo 17: Suomen Pankin kansainvälisen talouden ennusteen esittely

Euroalueen talous on kasvanut yhtäjaksoisesti jo neljä vuotta. Kumman talous kasvaa nopeammin, euroalueen vai Yhdysvaltojen? Miksi euroalueen inflaatio on kiihtynyt? Minkälaisia riskejä maailmantalouden kasvunäkymiin liittyy? Vanhempi neuvonantaja Hanna Freystätter  esittelee tuoreimman maailmantalouden ennusteen rahamuseossa.

Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Tervetuloa!

VTT Hanna Freystätter työskentelee vanhempana neuvonantajana rahapolitiikka- ja tutkimusosaston kansainvälisen ja rahatalouden toimistossa. Suomen Pankin kansainvälisen talouden ennuste on laadittu hänen johdollaan.

#rahamuseo #suomenpankki


Huhtikuussa otetaan käyttöön uusi 50 euron seteli

Euroseteleitä uusitaan parhaillaan. Vitonen, kymppi ja kaksikymppinen ovat jo uudistuneet. Seuraavana vuorossa on viisikymppinen, joka on kaikista käytetyin euroseteli. Uusi 50 euron seteli otetaan käyttöön kaikkialla euroalueella 4.4.2017. Vaikka uudet setelit tulevat käyttöön, myös vanhat viisikymppiset pysyvät yhtä lailla edelleen käytössä.

Seteleitä uudistetaan, jotta niitä on entistä vaikeampi väärentää. Turvatekijöiden teossa käytetään uusinta tekniikkaa. Uudessa setelissä esimerkiksi hologrammia on paranneltu. Hologrammissa on nyt mukana kasvokuvaikkuna, joka näkyy setelin molemmilta puolilta. Samainen kasvokuva näkyy seteleiden vesileimassa. Uusissa seteleissä on lisäksi hohtavan vihreä numero, joka vahtaa kallistellessa väriä vihreästä siniseen.

Voit tarkastaa setelin aitouden helpolla kolmiosaisella testillä: tunnustele, katso ja kallistele. Tunnustelemalla erotat setelin kohokuviot ja huomaat, että euroseteleillä on selvä ominaistuntu. Katsoessa seteliä valoa vasten näet kasvokuvaikkunan, kasvokuvavesileiman ja turvalangan. Kallistelemalla seteliä erotat hopeanhohtoisen nauhan läpikuultavassa ikkunassa kasvokuvan ja setelin sinivihreässä hohtavassa numerossa valojuova liikkuu ylös ja alas.

#uusi50


Lisätietoa uudesta setelistä 

Ålands lyceum voitti Generation €uro -kilpailun!

Helsingin helmikuisesta harmaudesta ei ollut tietoakaan, kun rahamuseossa kamppailtiin Generation €uro -kilpailun voitosta. Sähköisen tunnelman saattoi tuntea jo aamulla, kun joukkueet yksi toisensa jälkeen saapuivat rahamuseoon valmistautumaan suoritukseen. Pisimmän matkan olivat tehneet Maarianhaminasta saapuneet Ålands lyceumin oppilaat. Kaksi muuta joukkuetta tulivat pääkaupunkiseudulta: Mäkelänrinteen lukio Helsingistä ja Etelä-Tapiolan lukio Espoosta.

Pääjohtaja Liikasen tervehdys.

Kilpailupäivän aamu alkoi pienellä purtavalla rahamuseon kahviossa. Itse tilaisuuden avasi Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen tervehdyksellään. Liikanen onnitteli puheessaan finalisteja, jotka olivat selvittäneet tiensä loppukilpailuun suoriutumalla ensiluokkaisesti kahden ensimmäisen vaiheen tehtävistä. Generation €uro -kilpailussa ensimmäisellä kierroksella vastataan karsintakysymyksiin. Nopeimmin kysymyksistä selviytyneet etenevät toiselle kierrokselle, jossa vastataan esseetehtävään. Esseiden joukosta seulotaan kolme parasta, jotka etenevät loppukilpailuun. Pääjohtaja Liikanen korosti, että finaaliin selvinneitä yhdistää tahto tehdä enemmän kuin opetussuunnitelmassa vaaditaan. Finaalijoukkueiden jäseniltä löytyvät tärkeimmät oppimisen ominaisuudet: uteliaisuutta sekä taito esittää kysymyksiä.

Kilpailun tuomaristo oli vaikuttunut korkeatasoisista esityksistä.

Avajaispuheen jälkeen kilpailun juryn puheenjohtaja, johtokunnan jäsen Seppo Honkapohja esitteli kilpailun tiukkakatseisen tuomariston. Honkapohjan lisäksi tuomaristossa istuivat vanhempi neuvonantaja Hanna Freystätter, viestintäpäällikkö Jenni Hellström, johtava neuvonantaja Marjaana Hohti sekä tutkijaekonomisti Mikael Juselius. Kriteereikseen jury oli asettanut korkopäätöksen uskottavuuden, päätöksen perustelut sekä rahapolitiikan termistön tuntemisen. Myös esitysten sujuvuutta, havainnollisuutta sekä koko joukkueen tasapuolista osallistumista tultaisiin arvioimaan.

Generation €uro 2017 voittajajoukkue Ålands lyceum!

Joukkueet esiintyivät vuorotellen. Ensin Ålands lyceum, sitten Mäkelänrinne ja viimeisenä Etelä-Tapiola. Joukkueilla oli kaksikymmentä minuuttia aikaa esitellä rahapoliittiset toimenpiteet ja perustella päätökset analyysillaan. Esittelyn jälkeen tuomaristo esitti joukkueille tarkentavia kysymyksiä esityksen sisällöstä sekä kilpailijoiden näkemyksistä. Esitysten jälkeen jury vetäytyi arvioimaan joukkueiden esityksiä ja valitsemaan voittajan. 

Mäkelänrinteen lukion joukkue.

Tuomariston puheenjohtajalla Seppo Honkapohjalla oli kunnia julistaa kilpailun voittajaksi maarianhaminalainen Ålands lyceum. Kaikki joukkueet saivat tuomaristolta kiitosta korkeatasoisesta kilpailusta. Honkapohja kiitteli joukkueita omaperäisyydestä vastauksissaan. Honkapohja linjasikin, ettei rahapolitiikka ole mekaaninen koneisto vaan vaatii luovuutta sekä monipuolista paneutumista.

Etelä-Tapiolan lukion joukkue

Luovuus ja monipuolisuus olivatkin ne tekijät, jotka siivittivät Ålands lyceumin kilpailun voittoon. Joukkueeseen kuuluivat Vilma Danielsson, Edvin Engman, Isak Lindén sekä Emil Rönnberg. Joukkuetta ohjasi opettaja Anders Casén. Pääpalkintona voittajajoukkue matkustaa Frankfurtiin vierailemaan Euroopan keskuspankissa. EKP:n pääkonttorissa järjestettävässä juhlassa EKP:n pääjohtaja Mario Draghi ottaa vastaan maiden kansalliset voittajat. Toiselle sijalle tulleet joukkueet palkittiin kirjalahjakortein.

Linkki lehdistötiedotteeseen.

Peter von Baghin elokuva “Suomalaiset ja raha – rakkaustarina” esitetään rahamuseossa 25.3.2017

Elokuvantekijä ja elokuvahistorioitsija Peter von Bagh teki viimeisinä vuosinaan pienen mutta persoonallisen dokumenttielokuvan, jota ei ole laajasti esitetty. 30-minuuttinen "Suomalaiset ja raha – rakkaustarina" kertoo lyhyesti Suomen Pankin ja suomalaisen rahan historian peilaamalla niitä taiteen kautta. Elokuva on tehty juhlistamaan Suomen Pankin 200-vuotismerkkivuotta vuonna 2011.

Elokuva esitetään Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi Suomen Pankin rahamuseossa lauantaina 25.3.2017.

Elokuvasta on neljä näytöstä: klo 12, 13, 14 ja 15. Näytöksiin ei tarvitse ilmoittautua eikä niistä peritä pääsymaksua. Kuhunkin näytökseen mahtuu 100 ensimmäisenä paikalle saapunutta.

Seuraavan kerran elokuva esitetään rahamuseossa lauantaina elokuun 26. päivä 2017.

#rahamuseo

Kuvassa dokumentissa esiintyvät Juho Rissasen lasimaalaukset Elonkorjuu, tukinuitto ja satama (1933) Suomen Pankin päärakennuksessa.


Talouskirja nyt -tilaisuus rahamuseossa 14.3.2017 klo 17

Rahamuseon tiistai-illan keskustelun teemana on Suomen idänkaupan historia, Suomen ja Neuvostoliiton väliset suhteet sekä Neuvostoliitto osana Venäjän historiaa. Keskustelua johtaa pääjohtaja Erkki Liikanen.

>> Katso video tilaisuudesta

Keskustelutilaisuus kuuluu Rahamuseon suosittuun Talouskirja nyt -sarjaan. Vuorossa on Inkeri Hirvensalon ja Pekka Sutelan tuore teos Suomen kaupasta Neuvostoliiton kanssa.

Hirvensalon ja Sutelan kirja on yleisesitys Suomen taloudellisista idänsuhteista. Painopiste on Suomen ja Neuvostoliiton kahdenvälisissä suhteissa vuosina 1944–1991, mutta tausta ulottuu aina 1700-luvulle saakka. Aineistona on käytetty suomalaisia arkistoja, mutta myös useita kymmeniä pääosin 2000-luvun alussa tehtyjä haastatteluita, tutkimuksia, muistelmia ja historiikkeja.

Kauppat.tri Inkeri Hirvensalo on toiminut idänkaupan tehtävissä Suomen Pankissa ja entisessä Postipankissa sekä Helsingin kauppakorkeakoulussa. 

Valtiot. tri Pekka Sutela toimii Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa. Hänen aikaisempiin työpaikkoihinsa kuuluvat Suomen Pankki sekä Helsingin yliopisto.

Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Paikkoja on kuitenkin rajoitetusti joten tulethan paikalle ajoissa. Tervetuloa!


Talouspoliittinen keskustelu rahamuseossa 7.3. klo 17: Talous muuttuu, mitä työntekijöille tapahtuu?

Monissa ammateissa työt vähenevät Suomessa. Vievätkö työn tietokoneet, robotit tai aasialaiset? Voiko muutokseen vaikuttaa? Mihin ihmiset päätyvät? Mistä tulee uusia työpaikkoja ja talouskasvua?

>> Katso talouskeskustelu videolta

Näistä aiheista keskustelevat johtokunnan neuvonantaja Lauri Kajanoja Suomen Pankista vierainaan vanhempi tutkija Terhi Maczulskij Palkansaajien tutkimuslaitoksesta, tutkimuspäällikkö Antti Kauhanen Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksesta sekä vanhempi neuvonantaja Meri Obstbaum Suomen Pankista.

Tilaisuuteen on vapaa pääsy, tervetuloa! Huom: Paikkoja rajoitetusti, tulethan ajoissa!


Studia monetaria 14.2.2017 klo 17: Missä järjestyksessä sijoitustuotteet menettävät arvonsa?

Rahamuseon suosittu studia monetaria -luentosarja jatkuu aiheella Jos pankki horjuu, missä järjestyksessä sijoitustuotteet menettävät arvonsa? Kun pankki joutuu taloudellisiin vaikeuksiin on sillä seuraamuksia pankin osakkeita ja muita sijoitustuotteita ostaneille. Missä järjestyksessä nämä tuotteet kirjataan alas? Kuka joutuu maksajaksi ja missä vaiheessa?

Näitä aiheita käsittelee toimistopäällikkö Sami Pyykönen Finanssivalvonnasta.

Tilaisuus alkaa klo 17 ja siihen on vapaa pääsy. Tervetuloa!

 

Yleisötilaisuus rahamuseossa 7.2. klo 17: Onko kasvu pysähtynyt? Maailmantalouden trendit

Rahamuseon vuoden 2017 kevätkauden ensimmäistä, talouspolitiikkaa käsittelevää yleisötilaisuuden videotallennetta voi seurata verkossa.

Valtiotieteen tohtori Antti Suvanto, finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo valtiovarainministeriöstä, professori Matti Pohjola Aalto-yliopistosta ja ennustepäällikkö Juha Kilponen Suomen Pankista keskustelevat aiheesta "Onko kasvu pysähtynyt? Maailmantalouden pitkän aikavälin trendit".

Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Paikkoja on rajoitetusti joten saavuthan paikalle ajoissa. Tervetuloa!

 

Antti Suvanto

Generation €uro -finalistit 2017 on valittu

Generation_euro_logo_etusivu.jpgSuomen Generation €uro -kilpailun finaaliin ovat selvinneet joukkueet seuraavista lukioista (aakkosjärjestyksessä):

Etelä-Tapiolan lukio, Espoo
Mäkelänrinteen lukio, Helsinki
Ålands lyceum, Maarianhamina

Kilpailun toisella kierroksella joukkueiden tehtävänä oli laatia arvio euroalueen taloustilanteesta ja inflaationäkymistä, sekä päättää ohjauskorosta ja mahdollisista muista rahapoliittisista toimista.

Kolmannelle kierrokselle päässeet joukkueet osallistuvat 28.2.2017 Suomen Pankin rahamuseossa pidettävään Generation €uro -kilpailun finaaliin. Joukkueiden tulee esitellä ja perustella suullisesti ehdotuksensa EKP:n neuvoston korkopäätökseksi sekä mahdollisiksi muiksi rahapoliittisiksi toimiksi.

Voittajajoukkue opettajineen saa palkinnoksi tutustumismatkan Euroopan keskuspankkiin Frankfurtiin.

Onnea finalisteille ja kiitos kaikille osallistuneille joukkueille!

Rahamuseo on auki Suomen Pankin avointen ovien aikaan

Rahamuseo on auki samaan aikaan kuin Suomen Pankin avointen ovien tapahtuma seuraavasti:

Perjantaina 27.1. olemme auki klo 20 asti.
Lauantaina 28.1. ja sunnuntaina 29.1. olemme auki klo 11-17.
Maanantaina 30.1. olemme auki klo 14-20.

Museossa on esillä tiistaina avattu näyttely Mistä Suomi elää 2067?. Tervetuloa tutustumaan!

Rahamuseon suurnäyttely Mistä Suomi elää 2067? on avattu!

Tervetuloa tutustumaan museon uuteen näyttelyyn!

Olemme tuottaneet yhdessä Helsingin Kuvataidelukion ja Vaskivuoren lukion kanssa näyttelyn, jossa kurkistetaan rohkeasti tulevaisuuteen. Näyttelyssä opiskelijat kertovat taiteen keinoin näkemystään siitä, minkälainen on Suomi viidenkymmenen vuoden kuluttua.

Näyttelyn teoksiin voi tutustua näyttelyn verkkosivuilla. Näyttely on osa Suomi 100 -juhlavuotta ja se on esillä vuoden 2017 loppuun.

Tieteiden yö rahamuseossa 12.1.2017 klo 17-23: Rahan vapaus ja sen rajat

Rahamuseo osallistuu tänäkin vuonna tieteiden yöhön teemalla Rahan vapaus ja sen rajat.

Ohjelmassa on asiantuntijoiden tietoiskuja ja niihin liittyvää yleisökeskustelua tasatunnein. Tietoiskujen välillä opastetut kierrokset museossa. Opastukset alkavat puolelta. Kahvila ja museokauppa ovat myös avoinna.

Tietoiskut:

17.00 Miten pankkeja säännellään?
Vanhempi ekonomisti Jyrki Haajanen (Suomen Pankki)

18.00 Suomen rahamarkkinoiden säännöstelyn vuodet 
Valtiot. tri Juha Tarkka (Suomen Pankki)

19.00 Rahoitusmarkkinoiden vapaus ja vakaus 
Osastopäällikkö Katja Taipalus (Suomen Pankki)

20.00 Johtiko markkinoiden vapaus finanssikriisiin?
Toimistopäällikkö Paavo Miettinen (Suomen Pankki)

21.00 Sääntelyn mahdollisuudet, saavutukset ja epäonnistumiset
Analyytikko Peik Granlund (Finanssivalvonta)

22.00 Leikkaako bonuskatto pankkiirien riskinotolta siivet?
Vanhempi neuvonantaja Esa Jokivuolle (Suomen Pankki)



Rahamuseon tulevan vaihtuvan näyttelyn “Mistä Suomi elää 2067?” verkkosivut avattu

Rahamuseossa avataan 24.1.2017 suurnäyttely "Mistä Suomi elää 2067?"

Näyttelyssä katsotaan rohkeasti tulevaisuuteen. Helsingin kuvataidelukion ja Vaskivuoren lukion huippulahjakkaat opiskelijat tuovat eteemme maailman 50 vuoden kuluttua. Millainen on Suomi vuonna 2067? Mitä ovat elinkeinomme? Mikä on arvokasta? Mitä on suomalaisuus 50 vuoden päästä? Näitä näkökulmia avataan näyttelyssä taiteen keinoin. Nuoret taiteilijat ovat luoneet omat näkemyksensä tulevaisuuden Suomesta. 

Näyttelyn teoksiin voi tutustua etukäteen näyttelyn verkkosivuilla

Suvi Reponen: Kyllä raha rahan löytää


Rahamuseon 1930-luvun lamaa koskeva näyttely suljetaan 13.12.

Rahamuseon vaihtuva näyttely 1930-luvun lamasta suljetaan 13.12. teknisten muutosten vuoksi.

Seuraava vaihtuva näyttely "Mistä Suomi elää 2067?" avataan 24.1.2017.

Yleisötilaisuus rahamuseossa 13.12. klo 17: Suomen Pankin talousennusteen esittely

Suomen Pankin ennustepäällikkö Juha Kilponen esittelee tuoreimman ennusteen rahamuseossa.

Tilaisuus alkaa klo 17 ja siihen on vapaa pääsy. Tervetuloa tenttaamaan asiantuntijoitamme!

Generation €uro -kilpailu etenee toiselle kierrokselle

Generation_euro_logo_etusivu.jpgSuomen kilpailun ensimmäiselle kierrokselle osallistui 29 joukkuetta 11 eri koulusta. Muutamasta koulusta osallistui useita joukkueita. Toiselle kierrokselle pääsevät monivalintatehtävässä parhaiten pärjänneet, kuitenkin korkeintaan yksi joukkue koulua kohti.



Toiselle kierrokselle pääsevät joukkueet seuraavista kouluista:

  • Etelä-Tapiolan lukio 
  • Helsingin medialukio 
  • Joensuun lyseon lukio 
  • Jyväskylän Lyseon lukio 
  • Kerttulin lukio 
  • Kuopion Lyseon lukio 
  • Lahden yhteiskoulun lukio 
  • Mäkelänrinteen lukio 
  • Tampereen lyseon lukio 
  • Ålands lyceum 

Toisella kierroksella joukkueita odottaa analyysitehtävä. Analyysitehtävässä joukkueiden tulee ilmoittaa korkopäätöksensä sekä perustella se talouden indikaattoreihin, euroalueen talouden ja rahatalouden kehitykseen ja inflaationäkymiin perustuvan arvionsa pohjalta. Joukkueita pyydetään tutustumaan myös epätavanomaisiin rahapoliittisiin toimiin. Analyysivastauksen enimmäispituus on 2 000 sanaa. 

Joukkueiden tulee tallentaa analyysinsa Generation €uro -kilpailusivustoon viimeistään 18.1.2017. Suomen Pankin asiantuntijoista koostuva raati arvioi vastaukset ja päättää, mitkä joukkueet pääsevät seuraavalle kierrokselle. 

Lisätietoa kilpailusta löytyy kilpailusivustolta, osoitteesta https://www.generationeuro.eu/index.php?id=1&L=19

Historiaseminaari 22.11.2016: Harri Holkeri, keskuspankkiiri ja pääministeri

Valtioneuvos Harri Holkeri teki pitkän ja ansiokkaan uran Suomen Pankissa. Holkeri toimi johtokunnan jäsenenä vuosina 1978–1997. Ennen sitä hän oli pankkivaltuuston puheenjohtajana vuosina 1971–1978.Holkerin poliittinen ura oli merkittävä ja monipuolinen. 

Holkeri oli kansanedustaja, kansallisen kokoomuksen puheenjohtaja ja pääministeri 1987–1991. Kahdessa presidentinvaalissa Holkeri oli kokoomuksen ehdokkaana. 

Suositussa seminaarisarjassa pääjohtaja Erkki Liikanen keskustelee Holkerin urasta keskuspankkiirina ja poliitikkona kansanedustaja Ilkka Kanervan ja johtokunnan neuvonantajan Juha Tarkan kanssa.

>> Katso tilaisuuden videotallenne täällä

Tilaisuus alkaa klo 17 ja siihen on vapaa pääsy. Paikkoja rajoitetusti.


Yleisöluento 8.11.2016: Mitä Euroopan pankeille kuuluu?

Rahamuseon studia monetaria -luentosarjassa Suomen Pankin johtokunnan varapuheenjohtaja ja Finanssivalvonnan johtokunnan puheenjohtaja Pentti Hakkarainen käsittelee Euroopan pankkisektorin nykytilannetta.

>> Tilaisuus esitetään suorana verkkolähetyksenä täällä

Tilaisuus alkaa klo 17 ja siihen on vapaa pääsy.


Liian paljon rahaa – hyvää vaiko pahaa?

blogitunnus.png

Rahaa kannattaa tavoitella, ajattelevat monet. Eivätkä syyttä, onhan raha rahatalouteen perustuvassa järjestelmässä ainoa keino hankkia hyvinvointia materiaalisessa muodossa. Vaikka materia ei onnelliseksi tekisikään, on taloudellinen itsenäisyys yksi onnellisuuden ja hyvinvoinnin perusedellytyksistä. Kansainvälisessä vertailussa voidaan huomata selvä korrelaatio kansantalouden asukasta kohti lasketun bruttokansantuotteen ja sen kansalaisten onnellisuuden välillä. Tuoko raha siis onnea vai onko liika raha pahasta?

Selvää on ainakin, ettei raha itsessään tuo onnea, vaan on välinearvo jonkin muun onnellisuutta tuottavan asian saavuttamiseksi, jota voidaan puolestaan kutsua itseisarvoksi. Ellei sitten satu olemaan Roope Ankka, jolle onni on säiliöllinen rahaa, joissa voi kylpeä ja joita ihailla käyttämättä niitä lainkaan. Mikäli ajattelu viedään tarpeeksi pitkälle, voidaan myös todeta, että rahalla ostettavatkin asiat ovat vain välinearvoja tavoiteltaessa onnellisuutta, joka on ainoa todellinen itseisarvo. Onnellisuus on siis ainoa asia, joka on hyvä ja tavoiteltava vain itsensä takia eikä siksi, että sillä voitaisiin saavuttaa jotain.

Kyseinen ajatus on peräisin kreikkalaiselta filosofilta ja tiedemieheltä nimeltä Aristoteles, joka oli sitä mieltä, että onnellisuus on elämän päämäärä. Hän käytti onnellisuudesta nimitystä eudaimonia, joka ei ole vain itsekeskeistä materiaan perustuvaa onnellisuutta, vaan hyveellisyyteen pyrkivästä toiminnasta seuraava olotila, jossa ihminen on sopusoinnussa sekä itsensä että ympäristönsä kanssa. Hänen mukaansa ihmiset pyrkivät saavuttamaan onnellisuuden yleensä kolmella keinolla: nautinnolla, kunnialla ja osoittamalla järkevyyttä. Neljäntenä hän otti huomioon myös rahanteon, mutta hänen mukaansa se saa alkunsa välttämättömyydestä eikä pyrkimisestä onnellisuuteen. Kuitenkin tämä on juuri se asia, josta olemme kiinnostuneita.

Aristoteleen mukaan rahalla ei siis voida saavuttaa onnellisuutta, mutta jotta ihminen voisi olla onnellinen, tulee hänen perustavanlaatuiset materiaaliset tarpeensa olla tyydytetyt. Kyseessä on siis sama havainto, jonka teimme heti alussa: Onnellisuuden edellytys on tietyntasoinen materiaalinen hyvinvointi ja taloudellinen itsenäisyys, mutta sen mennessä yli tietyn tason ei se enää lisää onnellisuutta merkittävissä määrin. Kansainväliset onnellisuustutkimuksetkin vahvistavat havainnon: Pennsylvanian yliopiston taloustieteilijät Justin Wolfers ja Betsey Stevenson päätyivät vuonna 2008 tulokseen, että maan vaurastuminen lisää kansalaisten onnellisuutta, mutta hidastuvasti. Nousu köyhyydestä kohtuullisuuteen lisää siis onnellisuutta merkittävästi, mutta nousu kohtuullisuudesta yltäkylläisyyteen ei niinkään. Onnellisuustutkimuksissa on myös todettu tasaisen tulonjaon lisäävän hyvinvointia, minkä takia esimerkiksi pohjoismaalaiset ovat muita länsimaalaisia keskimäärin onnellisempia.

Aristoteleen etiikastakin löytyy yhtymäkohta näille havainnoille. mikko-salo-blogi.jpg Sen mukaan tullakseen onnelliseksi ihmisen tulee aina saavuttaa kultainen keskitie kahden ääripään välillä. Näin ollen esimerkiksi rohkeus on tasapainottelua pelkuruuden ja tyhmänrohkeuden välillä. Tästä voidaan tehdä suora johtopäätös, että omaisuuden määrässä sekä liika että niukkuus ovat pahasta.

Onko rikkauksien tavoittelu sitten väärin? Ei ainakaan, mikäli kyseessä on huonosti toimeentuleva, joka tavoittelee parempaa toimeentuloa. Rikkaan rikastuminen on puolestaan eettisesti arveluttavampaa, sillä se tapahtuu useammin muiden ihmisten ja ympäristön kustannuksella. Globaalissa mittakaavassa länsimaiden rikastuminen on johtanut kehitysmaiden ihmisten olojen kurjistumiseen sekä ympäristön saastumiseen. Kansantalouden rikastumisen myötä kasvavat useimmiten myös tuloerot. Yksilötasolla puolestaan kilpailuhenkiset ihmiset, jotka menestyvät työelämässä ja voivat hyvin näyttävät usein tavoittelevan rikastumista. Usein taustalla saattaa kuitenkin olla enemmän pyrkimys saavuttaa onnellisuutta muilla keinoilla: nautinnoilla, kunnialla ja osoittamalla järkevyyttä. Rahalla voi hankkia nautintoja, menestymällä saa osakseen kunniaa ja työssään pääsee usein osoittamaan järkevyyttä. Työ on siis merkittävä onnellisuuden lähde.

Loppupäätelmänä voisi siis olla, että tietyn tason jälkeen onnellisuus ei ole rahasta kiinni. Onnellisuutta tuottavat sen sijaan muun muassa mielekäs työ, harrastukset, terveys, tyydyttävä sosiaalinen elämä sekä oikeudenmukaisuuden ja rakastetuksi tulemisen tunne. Raha voi toki auttaa saavuttamaan näitä, mutta moni onnellisuuden peruspilareista on sellainen, jota ei voi rahalla saavuttaa, mutta joka puuttuessaan vie onnellisuudelta pohjan. Siitä huolimatta onnellisuus lisääntyy tiettyyn tasoon asti materiaalisten tarpeiden tullessa paremmin tyydytetyiksi, ja niiden täyttämiseen tarvitaan rahaa.

Mikko Salo

Kirjoittaja on kevään 2016 ylioppilas, joka suoritti lukio-opintoihinsa kuuluvan työharjoittelun Suomen Pankissa

Kommentit (11)

Historiaseminaari 1.11. klo 17: Sirkka Hämäläinen, keskuspankkiirina Suomessa ja Euroopassa

Suositussa historiaseminaarisarjassa paneudutaan Suomen Pankkiin ja sen pääjohtajiin. 

>> Katso tilaisuuden tallenne

Tiistaina 1.11.2016 klo 17 vuorossa on Sirkka Hämäläinen, joka oli keskuspankin pääjohtajana vuosina 1992–1998. Hämäläisen pitkä ja ainutlaatuinen ura jatkui vuoteen 2003 EKP:n johtokunnan jäsenenä. Vielä vuosina 2014–2016 Hämäläinen toimi eurooppalaista pankkivalvontaa johtavan EKP:n valvontaneuvoston jäsenenä.

Pääjohtaja Erkki Liikanen haastattelee historiaseminaarissa Etlan toimitusjohtaja Vesa Vihriälää ja Suomen Pankin johtokunnan neuvonantaja Juha Tarkkaa.

Seminaari pidetään tiistaina 1.11. klo 17 alkaen ja se on kaikille avoin. Istumapaikkoja on rajoitetusti. Tervetuloa!


Kuva: Lehtikuva


Kirjan julkistaminen 25.10. klo 17: Sodan ja rauhan rahat

Rahamuseossa julkaistaan Antti Heinosen kirjoittama kirja ”Sodan ja rauhan rahat – Suomen erikoinen setelihistoria 1917–1945”. Tilaisuudessa Antti Heinonen esittelee teoksensa.

Teoksessa kuvataan Suomen itsenäisyyden alkuvuosikymmenten aikaa setelihistorian näkökulmasta. Ensimmäisen maailmansodan loppuvuosien, vuoden 1918 sisällissodan sekä talvi- ja jatkosodan kriisiolosuhteissa monet seteleitä koskevat ratkaisut jouduttiin tekemään poikkeuksellisissa oloissa. Niiden seurauksena oli joukko itsenäisyyden ajan setelihistorian erikoisimpia tapahtumia ja toimenpiteitä, jotka kytkeytyivät ajanjakson poliittisiin murroksiin ja taitekohtiin. Moniin kirjassa käsiteltyihin kysymyksiin ei ole yhtä selvää vastausta, mutta yhdistelemällä eri lähteistä saatavaa tietoa runsaaseen kuva-aineistoon kirjassa päädytään uusiin tulkintoihin.

Yhdessä aikaisemmin ilmestyneiden kirjojen Viimeiset markat ja Ensimmäiset eurot kanssa teos kattaa koko itsenäisyyden ajan setelihistorian. Ensin mainitussa tarkasteltiin Suomen markkaseteleiden historiaa toisen maailmansodan jälkeen ja jälkimmäisessä euroseteleiden syntyä ja niiden ensimmäistä vuosikymmentä.

Kirjan tekijällä Antti Heinosella on merkittävä kansainvälinen ura setelialalla. Nykyisin hän johtaa seteliteollisuuden maailmanlaajuista eettistä yhteistyötä, jonka tavoitteena on estää korruptiota ja edistää kilpailua. Sitä ennen hän toimi seteliväärennösten torjunnan keskuspankkiyhteistyöstä vastaavan ryhmän puheenjohtajan ja Euroopan keskuspankin setelijohtajana. Ennen siirtymistään Euroopan keskuspankkiin vuonna 1998 Heinonen vastasi maksuvälineistä Suomen Pankissa.

Julkistamistilaisuus pidetään tiistaina 25.10. klo 17 alkaen ja se on kaikille avoin.


Kommentit (2)

Generation €uro -kisa alkaa 5.10.2016

gen-euro-logo-2015-en.jpgVuosittain järjestettävä Generation €uro -kilpailu alkaa taas. Puhu opettajasi kanssa, ilmoittaudu mukaan koulukavereidesi kanssa ja voita matka Frankfurtiin! Kilpailu on tarkoitettu toisen asteen opiskelijoille, ja ensimmäinen kierros starttaa jo keskiviikkona.

Generation €uro Students’ Award on euroalueella järjestettävä kilpailu, jonka tavoitteena on tutustuttaa opiskelijat rahapolitiikan päätöksentekoon ja talouden peruskäsitteisiin. Kilpailun avulla opiskelijoilla on ainutlaatuinen mahdollisuus oppia ymmärtämään, miten taloustiedon tunnilla opeteltavat asiat liittyvät todelliseen päätöksentekoon.

Kilpailu järjestetään samanaikaisesti euroalueen eri maissa. Suomessa kilpailun järjestää Suomen Pankki. Suomessa toimiville kansainvälisille kouluille kilpailun järjestäjänä toimii Euroopan keskuspankki.

Ensimmäinen kierros alkaa pian!

Kolmikierroksisen kilpailun ensimmäinen kierros toteutetaan netissä 5.10.–18.11.2016 välisenä aikana. Generation €uro on avoin kaikille toisen asteen opiskelijoille, ja siihen osallistutaan joukkueina, joihin kuuluu neljä opiskelijaa. Kustakin oppilaitoksesta voi osallistua enemmän kuin yksi joukkue ensimmäiselle kierrokselle. Sama opiskelija voi kuulua ainoastaan yhteen joukkueeseen.

Ensimmäisen kierroksen parhaat joukkueet osallistuvat kilpailun toiselle kierrokselle, joka toteutetaan analyysitehtävänä. Toiselle kierrokselle voi päästä vain yksi joukkue samasta oppilaitoksesta. Kilpailun kolmas kierros käydään Suomen Pankissa helmikuussa 2017, ja kaikki tälle kierrokselle selvinneet joukkueet palkitaan. Suomen kilpailun voittajajoukkue tullaan muiden eurooppalaisten voittajajoukkueiden kanssa kutsumaan myös Euroopan keskuspankissa järjestettävään palkintojenjakotilaisuuteen Frankfurtiin.

Kilpailun aikatauluista ja kilpailukierroksista on lisätietoa Generation €uro -verkkosivustossa.

Tietoja kilpailusta saat myös Suomen Pankista tiedottaja Richard Branderilta (generationeuro(at)bof.fi, p. 010 831 2206).

Talouskirja NYT: Markus Brunnermeierin “The Euro and the Battle of Ideas”

Tiistaina 11.10. klo 17.00 Suomen Pankin rahamuseossa (Snellmaninkatu 2, Helsinki)

>> Katso tilaisuuden tallenne

Maailmalla arvostettu uuden polven taloustieteilijä Markus Brunnermeier vierailee Suomessa ensimmäistä kertaa lokakuussa ja esittelee samalla Rahamuseossa tuoreen kirjan "The Euro and the Battle of Ideas".

Kirja tarjoaa uutta mielenkiintoista tietoa Euroopan talous- ja velkaongelmista ja niiden historiasta. Kirja on saanut paljon huomiota maailmalla. Siinä on kaksi muuta kirjoittajaa, Harold James ja Jean-Pierre Landau.

Etlan toimitusjohtaja Vesa Vihriälä ja Suomen Pankin osastopäällikkö Tuomas Välimäki pitävät tilaisuudessa kommenttipuheenvuoron ja keskustelevat kirjasta yhdessä pääjohtaja Erkki Liikasen kanssa.

Tilaisuus pidetään englanniksi. Paikkoja on rajoitetusti, joten saavuthan ajoissa paikalle.

Tervetuloa!

Professori Markus Brunnermeierista ja hänen kirjastaan

Markus Brunnermeierin, Harold Jamesin ja Jean-Pierre Landaun uusi kirja ”The Euro and the Battle of Ideas” (Princeton University Press 2016) käsittelee eurokriisin taustoja uudesta kiinnostavasta näkökulmasta. Kirjoittajat kuvaavat eri jäsenmaissa, varsinkin Saksassa ja Ranskassa, vallitsevien talouspoliittisten filosofioiden eroja, jotka ovat johtaneet ristiriitoihin suhteessa sellaisiin kysymyksiin kuin talouspolitiikan säännöt vastaan harkinnanvaraisuus, solidaarisuus vastaan omavastuu, johtuvatko rahakriisit maksuvalmius- vai vakavaraisuusongelmista, ja annetaanko etusija vakautus- vai elvytyspolitiikalle. Kirjoittajat esittävät myös perustellun suunnitelman sille, miten eri maiden näkemyserot voitaisiin rakentavasti sovittaa yhteen ja päästä sitä kautta vakaampaan rahaliittoon.

Markus Brunnermeier (s. 1969) on nuoren polven johtavia rahoitusmarkkinoiden ja reaalitalouden välisen riippuvuuden tutkijoita, joka on kirjoittanut laajasti mm. rahapolitiikasta, rahoitusmarkkinoiden sääntelystä ja kuplailmiöiden syistä. Hän on Princetonin yliopiston taloustieteen professori, joka johtaa yliopiston rahoitustutkimuksen keskusta (Bendheim Center of Finance). Brunnermeier on syntynyt Saksassa ja on väitellyt tohtoriksi London School of Economicsissa.


Yleisötilaisuus rahamuseossa torstaina 29.9. klo 17: Kansainvälinen taloustilanne

Ajankohta: torstai 29.9.2016 klo 17.00–18.00
Paikka: Suomen Pankin rahamuseo, Snellmaninkatu 2, Helsinki

Toimistopäällikkö Samu Kurri kertoo rahapolitiikasta ja kansainvälisen talouden näkymistä uuden Euro & talous -verkkojulkaisun pohjalta. Kurri esittelee Suomen Pankin tuoreen kansainvälisen talouden ennusteen vuosille 2016–2018.

Uusimmassa E&T-julkaisussa kysytään mm., miten luonnollisen koron eli talouden tasapainottavan koron alentuminen vaikuttaa rahapolitiikan viritykseen euroalueella ja pohditaan, miksi yritysluotonanto on virinnyt euroalueella niin hitaasti. Julkaisussa kerrotaan myös EKP:n yrityslainojen osto-ohjelman etenemisestä ja siitä, kuinka öljymarkkinoilla haetaan uutta tasapainoa.

Lisätietoja antavat rahamuseon intendentti Jaakko Koskentola, puh. 010 19 5702, ja vanhempi tiedottaja Richard Brander, puh. 010 831 2206.

Tervetuloa!


Yleisöluento 20.9.2016 klo 17: Sijoittajan vastuu pankin ongelmatilanteissa

Rahamuseon studia monetaria -sarjan luennot jatkuvat! Syyskauden 2016 ensimmäisellä luennolla Finanssivalvonnan osastopäällikkö Jarmo Parkkonen ja toimistopäällikkö Sami Pyykönen kertovat kuinka sijoittajan vastuu muodostuu pankin ongelmatilanteissa.

Tilaisuus alkaa klo 17 ja siihen on vapaa pääsy. Tervetuloa!

Kuvassa Jarmo Parkkonen vasemmalla ja Sami Pyykönen oikealla.

Rahamuseossa yksityistilaisuus 15.9.

Rahamuseo on yleisöltä suljettu torstaina 15.9. Talous tutuksi -koulutustilaisuuden vuoksi.


Rahamuseon syksyn ohjelma

Syksyn yleisötilaisuuksien ohjelma on nyt julkistettu! Ensimmäinen tilaisuus on jo ensi tiistaina 6.9. klo 17 alkaen. Koko ohjelma on täällä.