Tehtävä 1/3:

Miten rahaa syntyy?


Kysymys 1/7:

Mikä seuraavista ei ole rahan perustehtävä?

  • Arvon mitta.
  • Arvon säilyttäjä.
  • Inflaation estäjä.

Kysymys 2/7:

Milloin rahaa syntyy?

  • Kun asiakas ottaa lainan omasta pankistaan.
  • Kun talletuspankki painaa lisää seteleitä omilla painokoneillaan.
  • Kun asiakas maksaa ottamansa lainan takaisin pankille.

Kysymys 3/7:

Mikä taho laskee kaiken käteisen rahan liikkeelle Suomessa?

  • Eduskunta.
  • Liikepankit.
  • Suomen Pankki.
  • Ei mikään taho, sillä rahaa lasketaan liikkeeseen Euroopassa vain Euroopan keskuspankista.

Suomen Pankilla on Suomessa yksinoikeus laskea käteistä liikkeelle.

Kysymys 4/7:

Ostat ensimmäistä asuntoasi ja tarvitset sitä varten pankista lainaa. Ottaessasi lainaa, muodostuu maailmaan saman verran rahaa. Kun maksat velkasi myöhemmin kokonaan takaisin pankille, rahaa lakkaa olemasta jonkin verran enemmän kuin sitä alun perin oli syntynyt. Mistä tämä johtuu?

  • Koska ennen kuin olet maksanut koko lainan takaisin pankille, olet päätynyt ostamaan hieman isomman asunnon, jota varten olet joutunut nostamaan hieman lisää lainaa.
  • Korkojen vuoksi maksat pankille takaisin enemmän euroja kuin mitä sinulle oli annettu lainaa ja siksi myös enemmän rahaa lakkaa olemasta.

Kun otat lisää lainaa, muodostuu uutta rahaa.

Kysymys 5/7:

Milloin pankki velkaantuu sinulle?

  • Kun nostat automaatista setelin.
  • Kun talletat omalle tilillesi rahaa.
  • Kun maksat tilisiirrolla sähkölaskusi.

Kysymys 6/7:

Mistä keskuspankkiraha koostuu?

  • Seteleistä ja pankkien talletuksista keskuspankissa.
  • Pankkien kansalaisilta vastaanottamista talletuksista.
  • Keskuspankin hallussa olevasta kullasta.

Kysymys 7/7:

Onko maailmassa enemmän velkoja vai saamisia?

  • Velkoja on aina enemmän.
  • Saamisia on hieman enemmän.
  • Molempia on yhtä paljon.

Jonkun velka on aina jonkun toisen saaminen.

Vastauksistasi oli oikein

HUOM! Voit tarkistaa kunkin kysymyksen kohdalta oliko vastauksesi oikea vai väärä

  • Oikea
  • Väärä
Tarkista oikeat vastaukset

Tehtävä 2/3:

Miksi käteisen määrä kasvaa?

Suomesta liikkeeseen laskettu markka/eurosetelistö

Suomesta liikkeeseen lasketun eurokäteisen määrä on kasvanut joka vuosi, vaikka Suomessa käytetään paljon pankkikortteja. Pohdi, mitä faktoja on oheisen tilastokäyrän taustalla.

Kysymys 1/6:

Tilastokäyrässä näyttää olevan selvä nousupiikki jokaisen vuoden lopulla käteisen määrässä. Pohdi, mistä se voi johtua.

  • Jouluna käytetään ja annetaan lahjaksi paljon käteistä rahaa.
  • Uudenvuodenjuhliin varaudutaan ylimääräisellä käteisellä.
  • Pelko vuoden vaihtumisesta aiheutuvista pankkiautomaattihäiriöistä saa ihmiset varaamaan ylimääräistä käteistä.
  • Pikkujoulujuhliin varataan hieman enemmän käteistä mukaan.

Kysymys 2/6:

Mikä seuraavista osittain selittää liikkeeseen lasketun käteisen määrän voimakkaan kasvun?

  • Juuri suomalaiset eurosetelit ovat erityisen haluttuja muualla maailmassa.
  • Setelit matkaavat ulkomaille muun muassa turismin tai isojen ulkomailta tehtävien ostosten rahoittamisen vuoksi.
  • Suomen pankkikonttoreiden määrä on kiristyneen pankkikilpailun myötä kasvanut selvästi euroaikana.
  • Suomalaiset nostavat käteisvaroja entistä enemmän säilytettäväksi kotona, koska talletustilien korot ovat niin matalalla.

Eurokäteistä liikkuu paljon myös euroalueen ulkopuolelle. Euromaiden lisäksi eurokäteinen kelpaa virallisena maksuvälineenä Monacossa, San Marinossa ja Vatikaanissa. Euro on yleisesti hyväksytty maksuväline myös Andorrassa, Montenegrossa ja Kosovossa.
 

Kysymys 3/6:

Kuinka paljon Suomesta liikkeeseen laskettujen seteleiden määrä on kasvanut?

  • Seteleiden määrä on tuplaantunut vuodesta 2002 vuoteen 2012.
  • Seteleiden määrä on yli viisinkertaistunut vuodesta 2002 vuoteen 2012.
  • Seteleiden määrä on kuusinkertaistunut vuodesta 2002 vuoteen 2006.
  • Seteleiden määrä on kymmenkertaistunut vuodesta 2002 vuoteen 2006.

Kysymys 4/6:

Miksi käteistä käytetään paljon ulkomaisissa vähittäismaksuissa?

  • Muualla Euroopassa ei juuri käytetä pankkikortteja ja käteinen on ainoa virallinen maksutapa.
  • Käteinen on kuluttajalle edullinen, nopea ja turvallinen maksuväline ja hyväksytään laajasti maksuvälineenä.
  • Seteleitä on helppo väärentää.

Kysymys 5/6:

Mitä hyötyä euroalueen keskuspankeille on siitä, että euroseteleitä viedään euromaiden ulkopuolelle?

  • Kaikki keskuspankit vaihtavat turistien euroseteleitä muihin valuuttoihin ja tilittävät itselleen vaihtomaksun.
  • Eurojärjestelmän keskuspankit saavat liikkeeseen laskemiensa seteleiden perusteella merkittävän tuoton (ns. rahoitustulo).
  • Työllisyys kasvaa, kun painotaloille tulee lisää töitä setelien painatuksesta.

Kysymys 6/6:

Miten Suomen Pankki liittyy eurokäteiseen? Voit valita useamman oikean vastauksen.

  • Suomen Pankissa painetaan kaikki Suomen eurosetelit.
  • Suomen Pankki vastaa Suomessa käytettyjen pankkikorttien ja kortinlukulaitteiden toimivuudesta ja tekniikasta.
  • Rahahuollossa keskuspankki toimii aluekonttoreidensa kautta tukkukauppiaana.
  • Suomen Pankin tehtävänä on turvata eurokäteisen saatavuus Suomessa sekä huolehtia uusien ja hyväkuntoisten käytettyjen seteleiden ja kolikoiden liikkeeseenlaskusta.

Vastauksistasi oli oikein

HUOM! Voit tarkistaa kunkin kysymyksen kohdalta oliko vastauksesi oikea vai väärä

  • Oikea
  • Väärä
Tarkista oikeat vastaukset

Tehtävä 3/3:

Tunnetko eurosetelit ja -kolikot?

Kysymys 1/7:

Mitä aiheita on euroseteleiden kuvissa?

  • Historian eri arkkitehtonisia tyylisuuntia.
  • Euroopan suurimpien pääkaupunkien kirkkoja.
  • Historiallisia patsaita Brysselissä.
  • Kuvia eurooppalaisista valtionpäämiehistä.

Kysymys 2/7:

Mikä on arvoltaan suurin euroseteli?

  • 1000 euroa.
  • 200 euroa.
  • 500 euroa.

Kysymys 3/7:

Minkä värinen on 100 euron seteli?

  • Keltainen.
  • Vihreä.
  • Sininen.
  • Purppuranpunainen.

Kysymys 4/7:

Ovatko yhden ja kahden sentin kolikot käypää rahaa Suomessa?

  • Kyllä.
  • Eivät ole.
  • Ainoastaan 2 sentin kolikot ovat.
  • Ne eivät ole minkään arvoisia.

Kysymys 5/7:

Kuka saa allekirjoittaa Suomessa liikkeeseen lasketut eurosetelit?

  • Suomen Pankin pääjohtaja.
  • Suomen presidentti.
  • EKP:n pääjohtaja.
  • Seteleissä ei ole allekirjoitusta.

Kysymys 6/7:

Mikä seuraavista ei ole setelin turvatekijä?

  • Vesileima.
  • Hologrammi.
  • Rahan haju.
  • Turvalanka.

Kysymys 7/7:

Millä kaikilla tavoilla sinun kannattaa tarkistaa setelin aitous?

  • Tunnustelemalla seteliä.
  • Yrittämällä maksaa sillä kaupassa.
  • Kallistelemalla seteliä.
  • Katsomalla seteliä valoa vasten.

Vastauksistasi oli oikein

HUOM! Voit tarkistaa kunkin kysymyksen kohdalta oliko vastauksesi oikea vai väärä

  • Oikea
  • Väärä
Tarkista oikeat vastaukset